J. K. Johansson: Laura

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 7. salanimellä/taiteilijanimellä, 24. selvitetään rikos, 35. erisnimi, 45. suomalainen nainen ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Kaverini vinkkas Dekkariryhmässä tästä Palokaski-sarjasta. Jotkut tyrmäs kirjat lapsellisiksi. Halusin lukea että mitä mieltä minä olen. Samaa mieltä kuin kaverini. Hyvä kirja oli ja täytyy noi muutkin osat lukea.

Teini-ikäinen Laura katoaa. Viimeksi hänet nähtiin Palokasken uimarannalla juhlimassa ennen koulun alkamista. Laura on hoikka ja kaunis nuori neito.

Miia Pohjavirta on ammatiltaan poliisi. Hän eroaa some-konsultin työstä Facebook-riippuvuuden takia. Hieman naurattaa toi, kun tämän on jotkut tyrmänneet. Ilmeisesti eivät ole kokeneet sitä riippuvuutta. Minä olen ja ihan uskottavasti tuosta kerrottiin. Miia palaa lapsuutensa maisemiin Palokaskelle kouluun erityisopettajaksi. Miian veli Nikke on myös samassa koulussa töissä psykologina.
Miia seilaa sekä opettajan että poliisin roolissa yrittäen auttaa poliisia selvittämään Lauran tapausta. Yksi epäilyistä on Nikke. Mistä Nikke ja Laura ovat puhuneet.
Lopulta Laurakin löytyy.

J. K. Johansson onkin nimimerkki, jonka takana työskentelee ryhmä tarinankerronnan ammattilaisia. Olin ihan siinä luulossa että oikea henkilö ja yksi henkilö.

Tässä jäi asioita kesken ja selvinnee toisista kirjoista lisää. Venla, Miian ja Nikken sisko ja kaulakoru, miksi se on rikkaalle Ojantauksen Tiinalle päättynyt. Miksi Tiina niin vihamielinen kokoajan. Kuka on Antti, mikä kytkös hänellä on Ojantauksiin. Miia tapailee Anttia ja hoksikin puhelimessa että yhteyksiä Ojantauksiin. Miia tapailee myös toista miestä. Kummankohan sitten valitsee.

Michael Dobbs: House of cards kuninkaantekijä

Ei sovellu vapaana oleviin Helmet-lukuhaasteen kohtiin.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 6. monta kertojaa, 11. jonkun muun alan ammattilaisen kirja, 12. politiikka/politiikko, 18. vähintään 4 sanaa, 20. vammainen tai vakavasti sairas henkilö, 23. käännöskirja, 32. inspiroinut muuta taidetta, 40. erilainen kulttuuri ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Tän lukeminen takkus oikein urakalla. En meinannu päästä kirjan sisään millään. Ajoittain kiinnostava ja sit puuduttava. Meinasin heittää pois mut päätin loppuun vilkaista ja ohoo kiinnostaa joten puputin sit loppuun asti.

Toinen osa tätä House of cards -sarjaa. Tässä osassa Francis Urquhart on pääministeri. Hän joutuu kiistaan uuden kuninkaan kanssa. Hän turvautuu kaikenlaisiin häikäilettömiin keinoihin. Tuhoaa kuninkaan lähipiiriin kuuluvien henkilöiden maineen, mutta unohtaa katsoa ympärilleen. Joku viilaa häntäkin pahasti linssiin ja vieläpä kuvien kera. Loppu kyllä huikea. Ja juu, se se juuri antaakin sykkeen että seuraavakin osa luettava. Halu tietää kuinka siinä käy. Vaikka ajattelin moneen otteeseen että mahtaako inspata vika osa lukea. Välil menin henkilöissä sekaisin että kuka on kukin ja miten liittyy asiaan. Luinkin jonku blogikirjoituksen tästä kirjasarjasta ja samaa blogistikin pohti.

Michael Dobbs on Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen. Kirjoista on tehty Netflixissä pyörivä samanniminen sarja. Käsittääkseni se on amerikkalaisversio. Kirjat on brittiversio. Sarjaa en ole nähnyt. Jospa joskus tulis normitelkkuristakin.

Katariina Souri: Sammunut sydän

Helmet-lukuhaasteen kohtaan: 41. Kirjan kannessa on eläin.

Sopii myös kohtiin: 2.blogi, 11, jonkun muun alan ammattilaisen kirja, 20. vammainen tai vakavasti sairas henkilö ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Kirjan kansi on todella kaunis. Olen käyttänyt sen kohdan haasteessa, mut onneksi toi sopii eläin kohtaan. Hoksin kannessa käärmeen.

Musta mandala-sarjan toisen osa. Teksti on sujuvaa ja helppoa lukea. Aihe vaan hieman vaikea itselleni, etten kaikkea ymmärrä.

Mona Malin saa tilaustyön antiikkikauppias Vera Orlovalta. Vera haluaa äidilleen lahjaksi kopioimaan venäläisen taidemaalarin työn. Mona ottaa lopulta työn vastaan. Lähtee käymään Venäjällä katsomassa sitä taideteosta. Tuo mukanaan samalla Veran pojalle Maxille lahjan venäläisiltä ystäviltä. Mona kokee monenlaisia mystisiä tapahtumia. Kopiointi valmistuu pikkuhiljaa ja sillä on voimakkaat vaikutukset Orlovin perheeseen, eivätkä hyviä.

Monan ystävä Roni Arosuo on vankilassa. Ronilla on etuja siellä, mm. tietokone. Eräs vanki tutustuu Roniin ja tunkeutuu väkisin Ronin selliin ja hoksii tietokoneen. Kiristää Ronia että saa käyttää tietokonetta myös. Monan mosaiikkityö on tuotu vankilaan. Ronin kiristäjä murhataan, jossa aseena on käytetty Monan työn palasta.

Roni kokee myös mystisiä kohtauksia. Hän kertoo niistä Monalle. Mona joutuu kerran todistamaan kohtausta. Epäili että Roni vaan näytteli. Mona otti näytteen ja bussimatkalla hän haistoi sitä ja hoksi että se on todellinen ja oikea. Lopussa Mona joutuu kokemaan sen mistä he Ronin kanssa puhuivat.

Pistin tässä kirjassa merkille että parissa kohtaa nimet oli menneet sekaisin. Ensin oli Roosa, sit hetken päästä Mona ja sit taas Roosa. Pikkusen hämmensi, mutta eipä tuo lukemista haitannu kun tiesin kuka siinä oli. Virheitä sattuu.

Seppo Jokinen: Vakaasti harkiten

Ei mahdu vapaana oleviin Helmet-lukuhaasteen kohtiin.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 6. monta kertojaa, 20. vammainen tai vakavasti sairas henkilö, 24. selvitetään rikos, 37. yli 20 teosta, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja

Voivoi, toi Sakari Koskinen on niin ihana ärripurri <3 Jokinen osaa taitavasti kuvailla Koskisen sielunelämää ja ulkoista käytöstä. Tästähän oppii samalla paljon miesten käytöksestä.

Alussa on jo murhaaja selvillä. Uimarannalta löytyy ruumis. Surmattu naskalilla. Koskinen on lomalla mutta palaa töihin ja nopeasti he löytävät syyllisen. Epäilty kiistää syyllisyytensä. Kuitenkin joutuu vankilaan. Koskinenkin pääsee jatkamaan lomaa. Kunnes löytyy toinen ruumis uimarannalta sekin ja samalla tavalla surmattu. Jääkin sit pohdintaan onko oikea syyllinen telkien takana vai kuka tämän tehnyt ja miksi.

Monenlaisia hahmoja mukana. Yksi mieleen jäävistä oli Eerika Vornanen. Voi ihana Eerika. Niin yksinkertainen, viaton, naiivi. Minä niin tunsin suurta sympatiaa Eerikaa kohtaan. Koin vahvasti samankaltaisena kuin minä itse. Eerika ei ole niin tyhmä mitä luulisi.

Koskinen ja Ulla joutuvat pomonsa puhutteluun eräästä asiasta. Sillä on seurauksensa heidän elämässä. Kirjan lopussa Koskinen pamahtaa kunnolla pomollensa ja antaa tulla tuutin täydeltä mielipiteensä.

Kirjassa kuvataan niin hyvin kytkeytyneesti toisiinsa hahmot ja taitava tarina. Piti otteessaan hyvin. Jännittäviä kohtauksia kyllä sattui kun tämän toisen murhaajan kiinniotto. Asekin pamahteli.

Viimeinen luku itkettävän ihana puhelu Ullan ja Eerikan välillä.

Peter Kelder: Viisi tiibetiläistä menetelmää

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 4. Kirja lisää hyvinvointiasi

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 22. kuvitettu kirja, 23. käännöskirja, 25. kukaan ei kuole, 33. Intia, 40. eri kulttuuri ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Valitsin ihan tietentahtoen tämän kirjan tähän kohtaan. Ihan mielenkiintoinen kirja.

Peter Kelderin tämä kirja on ollut vuosikymmenten ajan menestysteos. Kirjassa kuvataan 5 menetelmää jotka ovat olleet tuhansien vuosien ajan Himalajan luostareissa munkkien tapana harjoittaa niitä elinvoimansa ylläpitämiseksi ja henkisen kasvunsa tukena.

Nämä 5 liikettä edistävät elämänenergian virtaamista ja elävöittävät kehon toimintoja. Kun näitä harjoittaa säännöllisesti, samalla voidaan hidastaa vanhenemista sekä palauttaa menetetty elinvoima. Kirjassa kerrotaan myös ruokavaliosta. Sepä olikin todella mielenkiintoinen. Tyystin erilainen mitä normisti ihmiset tottuneet syömään.

Löysin myös hyvän blogikirjoituksen, jossa oli hyvin kuvattu nämä viisi liikettä. Blogi löytyy täältä.

Pienin ehdoin

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 6. monta kertojaa, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 2017 uutuuskirja

Satuin Facebookissa Arttu Tuomisen sekä Jonna Monosen mainostamana tän kirjan hoksimaan ja tietysti laitoin kirjastolle hankintatoiveeksi. Onneksi hankkivat.

Kirja sai alkuunsa kun Hesarissa oli ilmoitus: "Lahjoitan arvokodin, Töölö, puistoalue 190 m2, pienin ehdoin. Tartu tilaisuuteen!"

Niinpä 6 kirjailijaa: Henry Aho, Jonna Mononen, Juha Mäntylä, Riku Talvitie, Arttu Tuominen ja Johanna Valkama tarttuivat tilaisuuteen. Jokainen heistä loi oman pienen myynti-ilmoituksen, pienin ehdoin ja kirjoittivat tarinan. Kirjan toimitti Juha Mäntylä.

Henry Aho: Vain rauhaa rakastavat huomioidaan. Tarina miehestä joka rakasti rauhaa. Naapuriin tuleekin sitten lapsiperhe ja rauha onkin mennyttä. Mies tekee oman ratkaisunsa. Pitkästä aikaa tällainen tarina.

Riku Talvitie: Talo puiden yläpuolella. Huhhuh, tämä oli raaka tarina. Tulee ihan mieleen Hostel.

Arttu Tuominen: Uusi alku. Jännittävä tarina uudesta alusta. Mikä oli totta, mikä unta. Loppuratkaisu huikea ja etenkin epilogi.

Jonna Mononen: Harvat ja valitut. Mahtava tarina, yllätyksellinen. Lakimies-pariskunta ja heidän lapsi. Lapsen päivähoidossa tapahtuu kummia. Tietysti pienin ehdoin. Lopussa viimeinen sivu jäi itselle uteliaan avoimeksi että mitähä sille tapahtui.

Juha Mäntylä: Karhukorpi. Lapsiperhe vuokraa tilan pienin ehdoin. Katumus iskee nopeasti ja eivät saaneetkaan yhteyttä omistajaan ennen kuin lopussa. Jännittävä tarina. Lopussa enemmänkin itse päättelyä miten kävi perheen isän.

Johanna Valkama: Humisevan harjun asukas. Woohoo, tämä oli todella hyvä ja mielenkiintoinen tarina. Pidin valtavasti tästä. Täytyy ton Valkaman kirjoittama kirja ottaa lukuun joku kerta. Hänessä on sitä jotakin. Kattoo mitenkä kolahtaa.

Siitä on aikaa kun viimeksi tällaisia kauhutarinoita lukenut. Tämä oli hyvä kokonaisuus. Parasta/huonointa ei voi sanoa. Jokainen omalla tavallaan hyvä. Oma maku sinänsä muuttunut että en niin paljon kauhukirjoja lue. Tällainen monipuolinen monen kirjailijan kokonaisuus oli hyvä lukukokemus kuin täys pitkä kirja.

Tapio Tuuri: Suomen viimeinen suvaitsematon

Ei sovi vapaisiin kohtiin Helmet-lukuhaasteessa.

Mielestäni tämä sopii kohtiin: 2.blogi, 6. monta kertojaa, 11. jonkun muun alan ammattilaisen kirja, 12. politiikko/politiikka, 24, selvitetään rikos, 35. erisnimi, 44. uskonto/uskonnollisuus ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Sattuipa osumaan Facebookissa kaverin laittama kuva jossa hän arvuutteli että kenen ja mikä kirja. Siinä oli pätkä Tiinasta. Mitä mielikuvituksellisia arvauksia. Vasta 3. vinkkikuvassa oli henkilön, Juhani Kylmäluoman nimi ja googlasin sen. Antoi tämän Tapio Tuurin kirjan. Sehän se sitten olikin. Pitihän se etsiä olisko kirjastossa. Yllätys kyllä, oli. Piti tietysti tilata ja lainata tämä.

Tapioon en koskaan ehtinyt tutustua vaikka monesti pyörikin siinä ihmisiä, joita saatat tuntea. Ei tullut pyydettyä kaveriksi vaikka yhteisiä kavereita löytyikin runsaasti. Se kaduttaa. Tapion aika tuli täyteen. Hänestä monet kaverini pitivät kovasti. En ehtinyt tutustua.

Kirjaan siis. Löytyy somalinuoren ruumis ja samaan aikaan löytyy tunnetun naistoimittajan ruumis hotellin takaa alapää paljaana. Rikoskomisario Hannu Heikinhovi sekä muuan sekopäinen yksityisetsivä (kirjan minä-muoto) alkavat selvittämään tapauksia. Juonia punovat Tiina Marttinen, äärisuvaitsevainen feministiopiskelija sekä monikulttuurisuuskriitikkona tunnettu kansanedustajaehdokas Juhani Kylmäluoma.

Poliittinen tilanne Suomessa kiihtyy ja Suomi muuttuu yhtä islamilaiseksi. Suomen islamiyhteisön johtaja Pjort Khepabista on kasvamassa yhä vahvempi mies. Presidentti luopuu itsenäisyyspäivän vietosta ja järjestää sen tilalle monikulttuurisuusjuhlan. Mannerheim-ristejä ei enää jaeta vaan kuunsirppejä.

Onko tämä totta vai unta. Vaikka tästä oli vaikea löytää langanpätkää ja alussa ihmettelinkin kirjan sävyä kunnes tajusin että tämä on kirjoitettu kärjistäen. Loppu oli kyllä niin mainio että sitä piti pitkään nauraa. Miten osuvaa. Mut niin, mistäs sen tietää, tulevaisuuden Suomi, kenties. Kummempaakin on sattunut, että mistäpä sitä tietää. Maailma muuttuu, Suomikin. Tapio ei ole sitä näkemässä ja toivottavasti en minäkään enää silloin kun Suomi muuttuu tällaiseksi kuin kirjassa kuvataan. Huomaa, käytin kun-sanaa, en jos-sanaa.

Marko Kilpi: Undertaker Kuolemantuomio

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 5. Kirjassa liikutaan luonnossa

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 6. monta kertojaa, 11. jonku muun alan ammattilaisen kirja, 24. selvitetään rikos, 44. uskonto/uskonnollisuus, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. Vuoden 2017 uutuuskirja

No voi hittolainen että on onnistunut teos. Ja ihanaa että tämä siis on sarja ja jatkoa luvassa. Oikein kieli vyön alla odottelen lisää.
Noniin, ajattelin varoittaa etukäteen että tämä blogi saattanee sisältää oikein rumaa tekstiä että lukeminen sitten ihan omalla vastuulla. Kirja herätti tunteita tosiaankin. Ainahan ihmiset hokee että menikö nyt tunteisiin, menikö vähä tunteisiin jne. Menimeni, eikä pelkästään vähä vaan paljon! Ja juuri siksikin tämä kolahti kun onnistui herättämään vahvoja tuntemuksia.

Kirjan pääosassa on Jarmo Kivi, hautausurakoitsija. Kukaan ei juuri kiinnitä häneen huomiota. Todellisuudessa Kivi on kansainvälisen tason ammattirikollinen. Kuoleman kulisseissa hän voi hyvin jatkaa rikollista elämän tapaansa. Se kyllä tuodaan hyvin taidokkaasti ilmi tässä kirjassa.

Tuomas Lintu, opiskelija ja tyttöystävä Maria ovat suistuneet vaikeuksiin elämässä. Se on sairastuttanut Marian vakavaan masennukseen. Kirjassa tuodaan hyvin ilmi viranomaisten suhtautuminen, ensin Kelassa, sitten Sossussa. Voi taivaan talikynttilät kun reagoin todella voimakkaalla suuttumisella tuota kuvausta. Se oli niin todentuntuinen. Itketti, suututti, tuntui että huudan raivosta. Muutenkin suhtautuminen tanttoihin on erittäin negatiivinen ja se juuri aiheutti tuntemukset. Kilpi osaa niin aidosti kuvata tilannetta. Sympatiat ovat täysin Tuomaksen puolella.
Tuomas käy myös mielenkiintoisessa työhaastattelussa. Haastattelija paukuttaa omia ajatuksiaan. Järkyttikö ne? Ei oikeastaan. Se ajatusmaailma tullut tutuksi mm. Kokoomuksen nuorten esiintulossa. Tuntui se silti pahalta ja tiedän että tuollaisia ihmisiä on olemassa kirjan ulkopuolellakin.

Tuomaksen veli, Markus, kuolee. Sitä kautta Tuomas tulee tutuksi Kiven kanssa. Tuomas haluaa tietynlaiset hautajaiset, koska äiti toivoo, vaikka rahaa ei olekkaan. Kivi antaa apua Tuomakselle töiden merkeissä. Tuomas on sopiva kilpimies kiltteytensä takia.

Kiven vaimo, Leena on pappi. Hän myös hakee kirkkoherraksi. Leena tapaa erilaisia ihmisiä. Auttaa mm. Tuomasta ja Mariaa. Pidin erittäin paljon Leenasta ja paneelikeskustelusta vastaehdokkaan kanssa. Erittäin mielenkiintoista keskustelua uskonnosta, kirkosta, Raamatusta.

Olisin halunnut lukea enemmän Mirasta, miten hälle kävi, samoin kuin Tiinan ja Paulin tilanteesta.

Mut jokatapauksessa kuitenkin tämä oli todella hyvä kirja ja voin suositella. Mielestäni paras Kilven kirja tähän mennessä. Odotukset jatkoon on korkealla. Erittäin kiinnostava ja mahtavat hahmot. Lisääh!

Antti Korhonen: Väänänen ja jeesushullut

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 35. Kirjan nimessä on erisnimi

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 6. monta kertojaa, 11. jonkun muun alan ammattilaisen kirja, 20. vammainen tai vakavasti sairas henkilö, 24. selvitetään rikos, 44. uskonto/uskonnollisuus ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Opettaja Korhosen toinen dekkari. Samantyylistä ronskia, suoraa, raakaa kielenkäyttöä. Joten kirja ei sovi herkkähermoisille. Minulle kolahti. Tämähän oli hyvä kirja. Luvut lyhyitä ja helppo lukea.

Johannes Väänänen saa uuden toimeksiannon joka loppui ennen kuin ehti ees alkaakkaan. Kuuluin vaan kova poksahdus. Sinne meni. Kohukustantajan murha on alku tapahtumille jossa Väänästä taas viedään ympäri maailmaa. Poliisit junnaa paikoillaan murhatutkimuksessa. Katri Jurmala on raskaana, mutta tekee työnsä silti. Väänänen lähtee latvialaisen Lisan mukaan. Lisan ystävä Amalie murhataan Lisan nenän edessä. Lisa olisi ollut myös uhri mutta nokkeluuden avulla selvisi tilanteesta. Väänänen rientää apuun. Saavat peräänsä psykopaattisen entisen Vihreän baretin, joka kuuluu sekopäiseen uskonlahkoon.

Suomessa Väänäsen ystävä Kari Leppänen tutkii tätä uskonlahkoa ja saa järkyttävää kuvamateriaalia heidän toiminnastaan. Joutuu samalla onnettomuuteen ja sairaalaan Forssassa. Siellä oleva poliisi, Ville Kuusisto astuu kuvaa. Ville onkin erikoinen poliisi, joka tuntuu löytävän sen jota etsii.

Amerikassa oleva uskonlahkon pääpomo on vakavasti sairas ja haluaa tavata sen johon luottaa. Halunnut hänet jatkajakseen. Kateelliset eivät hyväksy asiaa vaan rupeavat kieroon temppuun saadakseen kirkon omakseen. Kaikenlaista ehtii sattua ennen kuin video julkaistaan missä pääpomon viimeinen tahto esitetään.

Jatkoa on luvassa että sitä odotellessa. Minä kyllä pidän tyylistä. On aivan erilainen kuin mitä pitkään aikaan lukenut.

Michael Katz Krefelt: Syvyyteen

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 49. Vuoden 2017 uutuuskirja

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 6. monta kertojaa, (22, kuvitettu kirja, oli siinä yks kuva), 23. käännöskirja, 24. selvitetään rikos, 40. erilaisesta kulttuurista ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Teinipojat, Morgan ja Kasper tekevät kaikenlaisia typeryyksiä. Pahin se, että sieppasivat päiväkodin pihalta pikkutytön ja veivät luolaan jossa tappoivat tytön. Se saa koko maan raivoihinsa. Pojat saavat uudet henkilöllisyydet rangaistuksensa jälkeen.

Vuosia myöhemmin Tanskassa etsitään sarjamurhaajaa. Ravn saa yhteydenoton Morganilta, joka epäilee murhaajan olevan Kasper. Morgan on ollut aiemmin polisiin yhteyksissä, joka ei usko asiaa ja niinpä Morgan turvautuu Ravniin. Lopulta Ravn suostuu tutkimaan asiaa. Morgan osallistuu mukaan. Rikospaikoilta löytyy aina keltainen hymiö ja sen Morgan tunnistaa ja tietää että Kasper on ollut asialla. Pitkä juoksu Kasperin perässä. Kaikenlaista ehtii sattua ennen kuin Kasper tavoitetaan. Morganista on tullut arka ja pelokas, mutta hän saa rohkeuspuuskan ja tekee oman ratkaisunsa.

Kaminskin oikeudenkäynnissä tapahtuu tappelu. Ravn pelastaa Kaminskin vaimon ja tyttäret. Myöhemmin Kaminski haluaa Ravnin tulevan tapaamaan häntä vankilaan. Kiittää Ravnia ja pyytää etsimään ihmisoikeus juristia vaimolle ja tyttärille, koska heitä uhkaa karkoitus. Kaminski haluaa tutkia Ravnin vaimon murhasta paperit. Kertoo luettuaan mielipiteensä kuka on murhaaja. Se olikin mielenkiintoinen seikka. Lopussa tämä asia jäi auki ja odottelen innolla seuraavaa kirjaa kuinka tämä asia selviää vai kuinka pitkälle sitä venytellään.

Ahmin tämän kirjan. Kyllä todella sujuvaa tekstiä. Muistan vielä kun aikoinaan ekaa osaa luin niin oli hieman vaikeaa uutta aloitella. Mutta tässä kirjassa yllättävän hyvin muistin henkilöt ja tapahtumiakin. Sujahti sujuvasti sisään. Kirja on raaka, muttei pahimmasta päästä kuitenkaan. Jännittävä toki. Aihekin kiinnostava.

Antti Korhonen: Väänäsen rysäys

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 42. Esikoisteos

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 6. kirjassa monta kertojaa, 11. jonkun muun alan ammattilaisen kirja, 20, vammainen tai vakavasti sairas henkilö, 24. selvitetään rikos, 35, erisnimi ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Sattuipa Dekkariryhmässä kirjailija itse mainostamassa kirjaansa. Ei tätä vaan sitä toista. Muistin tämän Antti Korhosen olevan se opettaja. Halusin sitten lukea hänen kirjansa.

Johannes Väänänen, entinen poliisi, joka nykyään ryyppää ahkerasti. Hän oli kyttimässä erästä prostituoitua autossaan. Kunnes yhtäkkiä rysähtää. Katjan ruumis putoaa Väänäsen auton konepellille. Siitä alkaakin ajojahti. Seikkaillaan ympäri maailmaa syyllisen perässä kansainvälisessä pornoteollisuudessa. Ihmettelinkin välillä näitä pomppimisia mutta jokainen kuitenki osallaan mukana tuossa tapahtumassa.

Teksti on erittäin ronskia, raakaa ja suoraa. Tapahtumat kuvataan raa'asti. Ei sovi herkkähermoisille. Kyllä tämän itse pystyin lukemaan. Luvut lyhyitä. Siitäkin sattumoisin hoksin jonkun marisevan Dekkariryhmässä jostakin toisesta kirjasta että ei tykkää lyhyistä luvuista. Minä erilainen, minä tykkään. Helpompi ja nopeampi lukea.

Pomppinen hieman häiritsi lukemista. Erään hahmon kuolema jäi epäselväksi että oliko se se vai kuka se oli mitä häh.

Mutta ei siinä mitään. Kokonaisuudessaan ihan mielenkiintoinen, erilainen lukuelämys. Luen kyllä ton toisenkin kirjan. Jahka nyt eka lukee sen jatkovaratun kirjan ku sitä ei voi uusia.

Risto Joutjärvi: Valvojana naisten erityistyöleirillä

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja

Sopii myös kohtiin: 2.blogi, 5. kirjassa liikutaan luonnossa, 8. Suomen historiasta kertova kirja, 22. kuvitettu kirja, 36. elämänkerta/muistelmateos ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Saara Tuukkasen muistelmat vuosilta 1943-1944. Salaiseksi luokiteltu. Luin kyllä yhden blogin kirjasta ja sen kommenteissa joku anomuumi väitti että tämä on valhetta ja Joutjärven itse keksimä juttu että ei ole totta. Tiiä tuota sitten. Minulle ihan sama. Kirja oli hyvä ja pidin siitä.

Kirjan alussa esipuheen kirjoittanut Sari Näre. Lukiessa minulle tuli mieleen tämän päivän Suomi. Ei sentään (vielä) ole pakkotyöleirejä niin kuin tuohon aikaan oli. Mut mistäpä sen tietää jos joku politiikko saa suuren älyväläyksen että pistetään työttömät pakkotyöleireille tekemään sitä risusavottaa yms. Hyvinkin paljon mahdollista. Onhan nyt Suomessa orjatyömeininki että työttömät töihin ilman palkkaa. Se saattaa laajeta ihan palkallisiin työtekijöihin. Sakari Timonen on paljon blogannu aiheesta. Noo, kirjastahan mun piti kirjoitella eikä eksyä sivupolulle. Nämä kuitenki sellaisia aiheita mitkä kirvoittaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen.

Saara, nuori vastavalmistunut, hoksi lehti-ilmoituksen työpaikasta ja päätti hakea sitä. Tuli valituksi. Matka alkoi. Leirin johtaja oli erikoinen tapaus. Jonkinlainen natsi. Saaralla oli salainen tehtävä siellä leirillä. Leirin naiset olivat eri yhteiskuntaluokista, joutuneet leirille erinäisistä syistä. Mm. irtolaisuus, prostituutio, pienet rikokset, etnisyys jne. Saaraa tervehdittiin leirillä huorittelulla ja rumalla käytöksellä. Saara selvisi kuitenkin työssään. Ottivat johtajan kanssa yhteen moneen kertaan.

Minusta tämä oli hyvä kirja. Hyvin kirjoitettu. Suorastaan ahmin tämän. Kiinnostava aihe Suomen historiasta. Vaikka joku väittänyt ettei tämä ole totta, mut silti voisi hyvinkin olla totta. Kaikkeahan ei tallenneta ja tilastoida, asioita tapahtuu ja niistä vaietaan.

Michael Dobbs: House of Cards

Dekkariryhmän lukuhaasteen kohtaan Ä: Kirjasta on tehty tv-sarja tai elokuva
Helmet-lukuhaasteen kohtaan 32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta

Sopii myös kohtiin: 2.blogi, 6. monta kertojaa, 11. jonkun muun alan ammattilaisen kirja, 12. politiikka/politiikko, 23. käännöskirja, 24. selvitetään rikos, 40. eri kulttuuri ja 47. kahden kohdan kriteerit

Pääpiiskuri. Mielenkiintoinen käännös. Luulin alussa että tätä Francis Urquhartia pilkattiin tuolla nimellä, mut ei, se olikin ihan oikee sana. Piti ihan googlata että mitä tuol sanalla löytyy. Ei mitään. Piiskuri sana sen sijaan löyty. Tulipa uus sana opittua.

Urquhart valvoo pääpiiskurina puoluekuria Britannian hallituksessa. Kun pääministeri romuttaa hänen urasuunnitelmat, Urquhart ryhtyy vallankaappaukseen kulissien takana. Eikä kaihda keinoja sen saamiseen. Vain yksi saa selville kuka oli kaiken takana, Mattie Storin, toimittaja.

Kirja on pohjana Netflixissä pyörivään samanimiseen sarjaan, joka on huippusuosittu. Itse en ole katsonut, enkä ole Netflixissä edes koskaan käynytkään. Tulis mielummin telkusta niin voisi katsoakkin.

Kirjoittaja Michael Dobbs on ollut Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen ja toiminut kolmelle pääministerille neuvonantajana. Hänellä on kokemusta ja taustaa kirjalle.

Alku oli hieman nihkeä ja kesti jonkin tovin kunnes pääsin kirjaan sisälle. Loppu oli huikea ja ehdottomasti kiinnostaa lukea muutkin kirjat. Ymmärrän kyllä hyvin miksi sarja on suosittu Netflixissä.