Helmet-lukuhaasteen kohtaan 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
Dekkarihaasteen kohtaan 1. Dekkari, jonka tapahtumiin liittyy meri tai järvi
Ruth Galloway -sarjan toinen osa. Tällä kertaa Ruth saa tutkittavakseen purkutyömaalta löytyneet lapsen luut. Ne olivat kynnyksen alle haudatut. Muinaiset roomalaiset ruukasivat haudata seinien ja kynnysten alle uhrinsa lepyttääkseen Janusta, kaksikasvoista jumalaa. Tämä talo onkin katolinen lastenkoti. Siihen aikaan sieltä oli kadonnut 2 lasta. Kenen luut ne olivatkaan.
Ruthilla on salaisuus, jota hän ei halua paljastaa. Asia tulee kuitenkin ilmi. Jännä nähdä miten asia kehittyy tulevissa kirjoissa.
Oikein hyvä ja mielenkiintoinen aihe. Tekstiä on helppo ja sujuva lukea. Pidän kovasti tästä tyylistä. Noi muinaiset, mysteeriset aiheet ovat tosi kiinnostavia. Tässä oli hauskaa huumoria. Nauroin ihan ääneen ehdotusta Jupiter Kuu Litutilli. Se oli kyllä niin hauskasti kirjoitettu kohtaus. Ei muuta kuin sitte lisää.
Luettuja kirjoja. Pidän ruuanlaitosta. Mokailen tämän tästä, joka on naurattanut lähipiiriä
lauantai 27. huhtikuuta 2019
tiistai 23. huhtikuuta 2019
Päivi Lukkarila - Emilia Mäkinen: En ikinä luovuta
Helmet-lukuhaasteen kohtaan 45. Kirjan nimessä on kieltosana
Pohjoinen lukuhaasteen kohtaan 4. Kirja, jonka nimessä on kieltolause
Kirjastossa etsin haasteisiin sopivia kirjoja. Tämän bongasin jossa on tuo kieltosana. Vähä vilkaisin takakannen tekstiä että mimmonen tää on. Ahaa, sairaudesta taistelua ja harrastaa ratsastusta. Nuorten kirja. No, otin sit matkaan.
Kirjan aloittaminen oli vaikeaa kun edellinen kirja oli niin hyvä. Pääsin sit alkuun. Jossakin välissä alkoi raksuttaan että hetkinen, tämähän on vissiin tositarinaa. Noi kirjaston tarrat on aina ikävästi liimattu takakannen tekstien päälle niin ei pääse lukemaan kaikkea mitä sinne on laitettu.
Kirja on hienosti kirjoitettu. Emilia Mäkinen sairastui leukemiaan ja kirja kertoo hänen taistelustaan sekä ratsastusharrastuksesta. Emilia piti blogia, harrasti valokuvausta ja julkaisi kuvia blogissaan. Kirja kertoo ystävyydestä ja sinnikkyydestä. Emilia ei luovuttanut. Emilia ystävystyi nuoremman Julian kanssa. En nyt paikantanut Julian ikää, mut ei kaiketi kovin iso ikäero ollut. Siihen jopa ammatti-ihminenkin meni puuttumaan että eikö Emilialla ole ikäisiään kavereita. En ymmärrä tätä. Eihä tyttöjen ikäero tainnu olla ees kovin iso. Juliasta tuli todella tärkeä tuli Emilialla, iästä huolimatta.
Tuli ystäväni kanssa turistua ja samalla mainitsin että luen tätä ja etsin hälle netistä kirjan että tutustuu. Samalla vauhtia tuli etsittyä Emilian blogi kun lukiessa monta kertaa oli mielessä. Minul ei tässä vaiheessa ollu hajuakaan miten oli käynyt. Katoin vaan että viimisin päivitys oli 2013. Samalla tuki googletessa tuli muitakin sivuja hakusanalla. Muistin lehden sivun ja päätin palata kattomaan. Voi että iski pohjaton suru. Emilia ei selvinnytkään. Se tuntui aivan älyttömän musertavalta. Kirja teksti ja tyyli ei ollenkaan viitannut siihen vaan minusta teksti oli reipasta, positiivista, iloista vaikka toki rankka aihe mutta ei mitenkään mässäilty surulla, maassa makaamisella jne. Vaan Emilia löysi elämässä positiivisia asioita. Sen jälkeen lukikin kirjaa ihan eri tunnelmissa. Meni voimakkaasti ihon alle. Halusin ajatella että hän selviää ja paranee.
Kirjaa toki suosittelen. Oikein hyvin kirjoitettu. Kirjan lopussa on Emilian blogin osoitteet. Niitä ilmeisesti onkin kaksi. Yhden silloin kävin katsomassa.
Pohjoinen lukuhaasteen kohtaan 4. Kirja, jonka nimessä on kieltolause
Kirjastossa etsin haasteisiin sopivia kirjoja. Tämän bongasin jossa on tuo kieltosana. Vähä vilkaisin takakannen tekstiä että mimmonen tää on. Ahaa, sairaudesta taistelua ja harrastaa ratsastusta. Nuorten kirja. No, otin sit matkaan.
Kirjan aloittaminen oli vaikeaa kun edellinen kirja oli niin hyvä. Pääsin sit alkuun. Jossakin välissä alkoi raksuttaan että hetkinen, tämähän on vissiin tositarinaa. Noi kirjaston tarrat on aina ikävästi liimattu takakannen tekstien päälle niin ei pääse lukemaan kaikkea mitä sinne on laitettu.
Kirja on hienosti kirjoitettu. Emilia Mäkinen sairastui leukemiaan ja kirja kertoo hänen taistelustaan sekä ratsastusharrastuksesta. Emilia piti blogia, harrasti valokuvausta ja julkaisi kuvia blogissaan. Kirja kertoo ystävyydestä ja sinnikkyydestä. Emilia ei luovuttanut. Emilia ystävystyi nuoremman Julian kanssa. En nyt paikantanut Julian ikää, mut ei kaiketi kovin iso ikäero ollut. Siihen jopa ammatti-ihminenkin meni puuttumaan että eikö Emilialla ole ikäisiään kavereita. En ymmärrä tätä. Eihä tyttöjen ikäero tainnu olla ees kovin iso. Juliasta tuli todella tärkeä tuli Emilialla, iästä huolimatta.
Tuli ystäväni kanssa turistua ja samalla mainitsin että luen tätä ja etsin hälle netistä kirjan että tutustuu. Samalla vauhtia tuli etsittyä Emilian blogi kun lukiessa monta kertaa oli mielessä. Minul ei tässä vaiheessa ollu hajuakaan miten oli käynyt. Katoin vaan että viimisin päivitys oli 2013. Samalla tuki googletessa tuli muitakin sivuja hakusanalla. Muistin lehden sivun ja päätin palata kattomaan. Voi että iski pohjaton suru. Emilia ei selvinnytkään. Se tuntui aivan älyttömän musertavalta. Kirja teksti ja tyyli ei ollenkaan viitannut siihen vaan minusta teksti oli reipasta, positiivista, iloista vaikka toki rankka aihe mutta ei mitenkään mässäilty surulla, maassa makaamisella jne. Vaan Emilia löysi elämässä positiivisia asioita. Sen jälkeen lukikin kirjaa ihan eri tunnelmissa. Meni voimakkaasti ihon alle. Halusin ajatella että hän selviää ja paranee.
Kirjaa toki suosittelen. Oikein hyvin kirjoitettu. Kirjan lopussa on Emilian blogin osoitteet. Niitä ilmeisesti onkin kaksi. Yhden silloin kävin katsomassa.
sunnuntai 21. huhtikuuta 2019
K. K. Alongi: Kevätuhrit
Helmet-lukuhaasteen kohtaan 13. Kotimainen lasten- tai nuorten kirja
Pohjoinen lukuhaasteen kohtaan 5. Kirja, jonka nimessä on vuodenaika, jolloin luen kirjaa
Dekkarihaasteen kohtaan 3. Dekkari, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä / joka sijoittuu kaupunkiin, jossa olet käynyt
Tämä osui silmään lasten ja nuorten puolella kirjastossa kun etsin haasteisiin sopivia kirjoja. Vuodenaika kohtaan sopi hyvin. Takakannesta hoksin että trilleritrilogian eka osa. Joten mikäpä se siinä. Vaikutti mielenkiintoiselta. Kansikuvakin vielä vetävä.
Teini-ikäisiä nuoria, jotka jäävät eloon. Ympärillä olevat kuolivat jostakin mystisestä syystä. Jade herää metrossa Sörnäisissä. Jade tapaa Susetten. Tytöt ovat aivan erilaisia, mutta joutuvat tulemaan toimeen keskenään. Pian sitten joukkoon liittyy Tomi, jonka Jade tuntee ennestään mutta salaa asian. Jaden karkureissun aikana hän löytää Oliverin, joka on halvaantunut, mutta elossa. Nuoret lähtevät Oliverin mummolaan Lahteen. Mikään auto ei toimi. Sähköt ovat poikki. Hyvin haasteellista matkata. Matkalla he tapaavat Saran. Sara pelastaa heidät väkivaltaisilta nuorilta. Vielä he saavat somalipojan, Alin seuraan. Jade ottaa Alin kanssa yhteen.
Kirja oli mielenkiintoinen. Nuorille suunnattu joo, mutta hyvin tämän vanhana kääkkänäkin luki. Jännittävä. Herkemmille ei välttämättä sovellu. Ihan hyvin voisi jatko-osatkin lukea. Kiinnostaa tietää mitenkä he selvisivät. Miksi suurin osa kuoli, miksi nämä jäivät eloon ja eivät seonneet kuten osa. Osittain kirja jo paljastikin syitä, mutta silti. Osa eläimistäkin jäi eloon ja osa eläimistä sekosi samalla tavalla kuin ihmisetkin. Jännää.
Pohjoinen lukuhaasteen kohtaan 5. Kirja, jonka nimessä on vuodenaika, jolloin luen kirjaa
Dekkarihaasteen kohtaan 3. Dekkari, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä / joka sijoittuu kaupunkiin, jossa olet käynyt
Tämä osui silmään lasten ja nuorten puolella kirjastossa kun etsin haasteisiin sopivia kirjoja. Vuodenaika kohtaan sopi hyvin. Takakannesta hoksin että trilleritrilogian eka osa. Joten mikäpä se siinä. Vaikutti mielenkiintoiselta. Kansikuvakin vielä vetävä.
Teini-ikäisiä nuoria, jotka jäävät eloon. Ympärillä olevat kuolivat jostakin mystisestä syystä. Jade herää metrossa Sörnäisissä. Jade tapaa Susetten. Tytöt ovat aivan erilaisia, mutta joutuvat tulemaan toimeen keskenään. Pian sitten joukkoon liittyy Tomi, jonka Jade tuntee ennestään mutta salaa asian. Jaden karkureissun aikana hän löytää Oliverin, joka on halvaantunut, mutta elossa. Nuoret lähtevät Oliverin mummolaan Lahteen. Mikään auto ei toimi. Sähköt ovat poikki. Hyvin haasteellista matkata. Matkalla he tapaavat Saran. Sara pelastaa heidät väkivaltaisilta nuorilta. Vielä he saavat somalipojan, Alin seuraan. Jade ottaa Alin kanssa yhteen.
Kirja oli mielenkiintoinen. Nuorille suunnattu joo, mutta hyvin tämän vanhana kääkkänäkin luki. Jännittävä. Herkemmille ei välttämättä sovellu. Ihan hyvin voisi jatko-osatkin lukea. Kiinnostaa tietää mitenkä he selvisivät. Miksi suurin osa kuoli, miksi nämä jäivät eloon ja eivät seonneet kuten osa. Osittain kirja jo paljastikin syitä, mutta silti. Osa eläimistäkin jäi eloon ja osa eläimistä sekosi samalla tavalla kuin ihmisetkin. Jännää.
lauantai 20. huhtikuuta 2019
Peter James: Kiistaton todiste
Dekkarihaasteen kohtaan 2. Dekkari, josta olet kuullut paljon, mutta et ole itse lukenut
Helmet-lukuhaasteen kohtaan 12. Kirja liittyy Iso-Britanniaan
Dekkariryhmän haukuttu kirja. Mut minuun kolahti. Ai että tykkäsin. Kirja on jännittävä seikkailu Da Vinci-tyyliin. Kiistaton todiste Jumalan olemassa olosta. Tämä todella veti mukaansa. Aihe vielä itseäni kiinnostava. Luvut mukavan lyhkäsiä että kirja eteni nopeasti.
Toimittaja Ross Hunter saa yllättävän puhelun, joka muuttaa hänen koko elämänsä. Soittaja on tohtori Harry F. Cook, jolla on hallussaan jotakin joka todistaa Jumalan olemassa olon. Hän väittää että Ross tuli valituksi asian esille tuomiseen. Ross on hyvin hämmentynyt eikä meinaa uskoa asiaa. Tapaa Cookin ja päättää sitten ottaa juttuun osaa. Siitä seuraa monenlaista ajojahtia. Mitä Jumalan olemassa olon vahvistamisesta seuraa mm. miljardöörievankelistan bisneksiin, katolliseen kirkkoon, lääkeyhtiöön jne. Rossin kintereillä seuraa palkkamurhaaja, vakoilijoita ja jopa hänen vaimonsa. Vauhtia ja meininkiä riittää.
Lopussa olevassa kiitokset-osiossa oli mielenkiintoinen juttu tarinan synnystä. Vau. Hurjaa.
Peter James kirjoittaa tätä Roy Grace -sarjaa. Ihmiset pitävät niistä. On muutamia muita kirjoja, joissa ei ole Roy Grace, kuten ei tässäkään. Nämä kirjat on niitä Dekkariryhmän haukuttuja kirjoja. Minuun on jokainen kolahtanut. Pidin tästäkin, todella paljon. Tottakai suosittelen, jos aihepiiri eli uskonto kiinnostaa ja seikkailu/jännitys tarina.
Helmet-lukuhaasteen kohtaan 12. Kirja liittyy Iso-Britanniaan
Dekkariryhmän haukuttu kirja. Mut minuun kolahti. Ai että tykkäsin. Kirja on jännittävä seikkailu Da Vinci-tyyliin. Kiistaton todiste Jumalan olemassa olosta. Tämä todella veti mukaansa. Aihe vielä itseäni kiinnostava. Luvut mukavan lyhkäsiä että kirja eteni nopeasti.
Toimittaja Ross Hunter saa yllättävän puhelun, joka muuttaa hänen koko elämänsä. Soittaja on tohtori Harry F. Cook, jolla on hallussaan jotakin joka todistaa Jumalan olemassa olon. Hän väittää että Ross tuli valituksi asian esille tuomiseen. Ross on hyvin hämmentynyt eikä meinaa uskoa asiaa. Tapaa Cookin ja päättää sitten ottaa juttuun osaa. Siitä seuraa monenlaista ajojahtia. Mitä Jumalan olemassa olon vahvistamisesta seuraa mm. miljardöörievankelistan bisneksiin, katolliseen kirkkoon, lääkeyhtiöön jne. Rossin kintereillä seuraa palkkamurhaaja, vakoilijoita ja jopa hänen vaimonsa. Vauhtia ja meininkiä riittää.
Lopussa olevassa kiitokset-osiossa oli mielenkiintoinen juttu tarinan synnystä. Vau. Hurjaa.
Peter James kirjoittaa tätä Roy Grace -sarjaa. Ihmiset pitävät niistä. On muutamia muita kirjoja, joissa ei ole Roy Grace, kuten ei tässäkään. Nämä kirjat on niitä Dekkariryhmän haukuttuja kirjoja. Minuun on jokainen kolahtanut. Pidin tästäkin, todella paljon. Tottakai suosittelen, jos aihepiiri eli uskonto kiinnostaa ja seikkailu/jännitys tarina.
tiistai 9. huhtikuuta 2019
Koivulehto
Dekkarihaasteen kohtaan 7. Dekkari, jossa on useampi tekijä
Helmet-lukuhaasteen kohtaan 28. Kirjan kannessa on kuu
Kaunis kirjan kansi. Piti tätä pyöritellä että olenko lukenut. Yksi tuntui hämärästi tutulta mutta muut eivät, joten lukuun tämä. Kivoja lyhyitä novelleja juhannuksesta. Ainut harmi tässä että teksti onnettoman pientä. Onneksi näkö nyt on toiminut taas että pystyi lukemaan, mut esim. vuosi sitten en olisi voinut lukea tätä.
Sana Mustonen: Vihasta vapaa
Lyhyt novelli, kosto, vihasta vapaa. Toimiva. Ei tarkempaa mainintaa mikä aiheutti, mutta mulle tuttu asia, niin tiesin miksi näin.
Karoliina Suoniemi: Metsänpeitto
Tämä hämäsi, koska olen lukenut joko saman nimisen tai ainakin samantapaisen novellin. Sisältökin aikalailla samansuuntainen. Ihan hyvä.
Rake Tähtinen: Sinivalkoinen leninki
Vähän pitempi novelli. Kuka onkaan sinivalkoisessa leningissä. Jännittävä tarina.
Pasi Luhtaniemi: Perintövene
Veljesten tarina, välillä kertoo toinen ja välillä toinen. Ihan ok. Välillä en hoksinut kumpi veljeksistä oli äänessä.
Heleena Lönnroth: Juhannussammakosta se alkoi
Pitkästä aikaa Heleena Lönnrothin tarinoita. Olen kirjoja lukenut mutta nyt ollut tauolla kun pitäs listata järjestystä. Oikein hyvä kirjailija. Pidän kovasti hänen kirjoistaan.
Erittäin hyvä kertomus. Mafia on saapunut maaseudullekkin. Jännittävä tarina.
Arttu Tuominen: Tinasotilas
Oikein hyvä kertomus lääkäristä ja lelu tinasotilaasta. Tinasotilas ilmestyy aina uudestaan samalle lääkärille, vaikka kuinka yrittää päästä siitä eroon. Toimiva tarina, jännittävä.
Jaana Lehtiö: Sirkan juhannussuunnitelma
Alku hämmentävä. Talvella juhannus? En ymmärrä. Miten, mitä, miksi? Kiusatun Sirkan kosto. Hurja tarina. Mutta yksi epäjohdonmukaisuus. Jos homma tapahtunut juhannuksena ja sitten toinen osa talvella. Miksei kukaan ole kysellyt missä nämä henkilöt ovat kuukausien aikana tai etsinyt. Siinä mielessä ei toimi, mutta muuten oikein hyvä tarina.
Henry Aho: Juhannussauna
Ai herranjestas, hahhahhahhah. Mikä oivallinen tarina. Pidin kovasti. Henry Aho on jäänyt mieleen hyvänä kirjoittajana. Tarinassa kuokkavieraillaan ja sitten kävi isompi vahinko.
Juha Jyrkäs: Tutkimattomat ovat Hänen tiensä
Pidin erittäin paljon tästä. Lahko nimeltä Kristuksen veri toimi jossakin pohjoisessa. Paimenia, kerubeja vahtimassa seurakuntaa. Olavi, pakana, menestyi seurakunnassa ja oli tarkoitus mennä naimisiin lahkon johtajan tyttären kanssa. He karkasivat ja pakanajumala Ukko pelasti heidät. Oikein mielenkiintoinen tarina. Minua kiinnostaa tällaiset jutut.
Juha Mäntylä: Koivulehto
Nimikko tarina. Joku mystinen se palaa kotikonnuilleen. Se syö yleensä eläimiä, mutta mieltynyt myös ihmisiin. Jännittävä tarina.
Helena Numminen: Juhannusheila
Lisbet joutui huijarin uhriksi laivaristeilyllä. Silti juhannusheilaa halusi. Kumman hän valitsi, ihmisen vai karhun. Oikein kiva tarina. Pidin.
Harri V. Hietikko: Neljä ja puoli
Tarina luvusta. Se voi olla lyhyt aika tai sitten pitkä. Riippuen asiasta. Kuten tarinassa käy ilmi tämän ajan kuluminen, onko se sitten lyhyt vai pitkä.
Jasu Rinneoja: Hedelmällisyyden juhla
Kiinnostava tarina noidasta, joka ei ollutkaan noita ja hänen tyttärestään. Loppu oli oikein huikean hyvä. Pidin tarinasta.
Kirjan lopussa on vielä kirjailijoiden esittelyt. Sekin hyvä ja mukava lukea. Kuten jo mainitsin, teksti kirjassa todella pientä. Hankaloittaa lukemista, jos on näkökyky heikompi. Kirjan kansi todella kaunis. Pienkustantamon kirja, Helmivyö. En ole tästä aiemmin kuullutkaan. Viimeisellä sivulla Helmivyön muita kirjoja. Kiinnostavilta vaikuttavat.
Helmet-lukuhaasteen kohtaan 28. Kirjan kannessa on kuu
Kaunis kirjan kansi. Piti tätä pyöritellä että olenko lukenut. Yksi tuntui hämärästi tutulta mutta muut eivät, joten lukuun tämä. Kivoja lyhyitä novelleja juhannuksesta. Ainut harmi tässä että teksti onnettoman pientä. Onneksi näkö nyt on toiminut taas että pystyi lukemaan, mut esim. vuosi sitten en olisi voinut lukea tätä.
Sana Mustonen: Vihasta vapaa
Lyhyt novelli, kosto, vihasta vapaa. Toimiva. Ei tarkempaa mainintaa mikä aiheutti, mutta mulle tuttu asia, niin tiesin miksi näin.
Karoliina Suoniemi: Metsänpeitto
Tämä hämäsi, koska olen lukenut joko saman nimisen tai ainakin samantapaisen novellin. Sisältökin aikalailla samansuuntainen. Ihan hyvä.
Rake Tähtinen: Sinivalkoinen leninki
Vähän pitempi novelli. Kuka onkaan sinivalkoisessa leningissä. Jännittävä tarina.
Pasi Luhtaniemi: Perintövene
Veljesten tarina, välillä kertoo toinen ja välillä toinen. Ihan ok. Välillä en hoksinut kumpi veljeksistä oli äänessä.
Heleena Lönnroth: Juhannussammakosta se alkoi
Pitkästä aikaa Heleena Lönnrothin tarinoita. Olen kirjoja lukenut mutta nyt ollut tauolla kun pitäs listata järjestystä. Oikein hyvä kirjailija. Pidän kovasti hänen kirjoistaan.
Erittäin hyvä kertomus. Mafia on saapunut maaseudullekkin. Jännittävä tarina.
Arttu Tuominen: Tinasotilas
Oikein hyvä kertomus lääkäristä ja lelu tinasotilaasta. Tinasotilas ilmestyy aina uudestaan samalle lääkärille, vaikka kuinka yrittää päästä siitä eroon. Toimiva tarina, jännittävä.
Jaana Lehtiö: Sirkan juhannussuunnitelma
Alku hämmentävä. Talvella juhannus? En ymmärrä. Miten, mitä, miksi? Kiusatun Sirkan kosto. Hurja tarina. Mutta yksi epäjohdonmukaisuus. Jos homma tapahtunut juhannuksena ja sitten toinen osa talvella. Miksei kukaan ole kysellyt missä nämä henkilöt ovat kuukausien aikana tai etsinyt. Siinä mielessä ei toimi, mutta muuten oikein hyvä tarina.
Henry Aho: Juhannussauna
Ai herranjestas, hahhahhahhah. Mikä oivallinen tarina. Pidin kovasti. Henry Aho on jäänyt mieleen hyvänä kirjoittajana. Tarinassa kuokkavieraillaan ja sitten kävi isompi vahinko.
Juha Jyrkäs: Tutkimattomat ovat Hänen tiensä
Pidin erittäin paljon tästä. Lahko nimeltä Kristuksen veri toimi jossakin pohjoisessa. Paimenia, kerubeja vahtimassa seurakuntaa. Olavi, pakana, menestyi seurakunnassa ja oli tarkoitus mennä naimisiin lahkon johtajan tyttären kanssa. He karkasivat ja pakanajumala Ukko pelasti heidät. Oikein mielenkiintoinen tarina. Minua kiinnostaa tällaiset jutut.
Juha Mäntylä: Koivulehto
Nimikko tarina. Joku mystinen se palaa kotikonnuilleen. Se syö yleensä eläimiä, mutta mieltynyt myös ihmisiin. Jännittävä tarina.
Helena Numminen: Juhannusheila
Lisbet joutui huijarin uhriksi laivaristeilyllä. Silti juhannusheilaa halusi. Kumman hän valitsi, ihmisen vai karhun. Oikein kiva tarina. Pidin.
Harri V. Hietikko: Neljä ja puoli
Tarina luvusta. Se voi olla lyhyt aika tai sitten pitkä. Riippuen asiasta. Kuten tarinassa käy ilmi tämän ajan kuluminen, onko se sitten lyhyt vai pitkä.
Jasu Rinneoja: Hedelmällisyyden juhla
Kiinnostava tarina noidasta, joka ei ollutkaan noita ja hänen tyttärestään. Loppu oli oikein huikean hyvä. Pidin tarinasta.
Kirjan lopussa on vielä kirjailijoiden esittelyt. Sekin hyvä ja mukava lukea. Kuten jo mainitsin, teksti kirjassa todella pientä. Hankaloittaa lukemista, jos on näkökyky heikompi. Kirjan kansi todella kaunis. Pienkustantamon kirja, Helmivyö. En ole tästä aiemmin kuullutkaan. Viimeisellä sivulla Helmivyön muita kirjoja. Kiinnostavilta vaikuttavat.
sunnuntai 7. huhtikuuta 2019
Marissa Jaakola & Ari Väntänen: Takaisin valoon
Helmet-lukuhaasteen kohtaan 2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä
Osui silmään tämä kirja tai elokuva netissä ja kiinnostuin. Ystäväni luki tämän kans. Minä jouduin odottamaan pitkän tovin ennen kuin sain tämän lukuun. Oli pitkä varauslista.
Hurja tarina. Marissa Jaakola selviytyi sieppauksesta. Hän haki työpaikkaa lakitoimistoon, jonka oli hoksinut työkkärin sivulla. Hän pääsi haastatteluun. Lakimies vaikutti mukavalta. Marissa tuli valituksi ja aloitti työn. Hän matkusti työn takia Euroopassa. Lopulta joutui työnantajansa siepatuksi Tunisiaan. Marissa pelastettiin sieltä kuukausien jälkeen. Hän oli menettänyt terveytensä. Nippa nappa elämässä kiinni. Suomessakin sitten vielä kaikkea vähemmän mukavia juttuja joutui kokemaan. Hän selvisi. Tässä hänen tarinansa.
Todella upea kirja. Ihan ihmettelee että voiko tämmöistä oikeasti tapahtua Suomessa. Siis Suomessa?! Uskomatonta. Ja miten paljon ihminen jaksaa ja kestää kaikkea pahaa mitä joutuu kokemaan. Niiden ihmisten, joiden piti auttaa ihan työkseen, olivat todella pahoja ihmisiä. Hyi! Kaikki silkkaa väärinkäsitystä, jotka johti rasistiseen suhtautumiseen Marissaan.
Suosittelen todellakin tätä kirjaa. Marissa löysi oman tiensä ja vahvuutensa. Kaikkea hyvää hänelle tulevaisuudessa.
Osui silmään tämä kirja tai elokuva netissä ja kiinnostuin. Ystäväni luki tämän kans. Minä jouduin odottamaan pitkän tovin ennen kuin sain tämän lukuun. Oli pitkä varauslista.
Hurja tarina. Marissa Jaakola selviytyi sieppauksesta. Hän haki työpaikkaa lakitoimistoon, jonka oli hoksinut työkkärin sivulla. Hän pääsi haastatteluun. Lakimies vaikutti mukavalta. Marissa tuli valituksi ja aloitti työn. Hän matkusti työn takia Euroopassa. Lopulta joutui työnantajansa siepatuksi Tunisiaan. Marissa pelastettiin sieltä kuukausien jälkeen. Hän oli menettänyt terveytensä. Nippa nappa elämässä kiinni. Suomessakin sitten vielä kaikkea vähemmän mukavia juttuja joutui kokemaan. Hän selvisi. Tässä hänen tarinansa.
Todella upea kirja. Ihan ihmettelee että voiko tämmöistä oikeasti tapahtua Suomessa. Siis Suomessa?! Uskomatonta. Ja miten paljon ihminen jaksaa ja kestää kaikkea pahaa mitä joutuu kokemaan. Niiden ihmisten, joiden piti auttaa ihan työkseen, olivat todella pahoja ihmisiä. Hyi! Kaikki silkkaa väärinkäsitystä, jotka johti rasistiseen suhtautumiseen Marissaan.
Suosittelen todellakin tätä kirjaa. Marissa löysi oman tiensä ja vahvuutensa. Kaikkea hyvää hänelle tulevaisuudessa.
lauantai 6. huhtikuuta 2019
Dekkarihaaste
Dekkarihaaste
1.
Dekkari, jonka tapahtumiin liittyy meri tai
järvi: Elly Griffiths: Januksen kivi
2. Dekkari, josta olet kuullut paljon, mutta et ole itse lukenut: Peter James: Kiistaton todiste
3. Dekkari, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä / joka sijoittuu kaupunkiin, jossa olet käynyt: K. K. Alongi: Kevätuhrit
4. Dekkari, josta on tehty tv-sarja (tai tv-sarja, josta on tehty dekkari): Tess Gerritsen Eloonjäänyt
5. Dekkari, jännityskirja kirjailijalta, jonka tuotantoa en ole lukenut aiemmin ja jonka nimessä on å, ä tai ö: Kari Häkämies: Rehelliseksi tunnettu
6. Dekkari, jonka kannessa on ruusu, eläin tai kulkuneuvo: J. M. Ilves: Sorjonen Loppupeli
7. Dekkari, jossa on useampi tekijä: Koivulehto
8. Tieteis- tai fantasiadekkari: Linda Howard: Hetki lyö
9. Dekkari, jossa seikkailee tunnettu salapoliisi: Agatha Christie: Lordin kuolema
2. Dekkari, josta olet kuullut paljon, mutta et ole itse lukenut: Peter James: Kiistaton todiste
3. Dekkari, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä / joka sijoittuu kaupunkiin, jossa olet käynyt: K. K. Alongi: Kevätuhrit
4. Dekkari, josta on tehty tv-sarja (tai tv-sarja, josta on tehty dekkari): Tess Gerritsen Eloonjäänyt
5. Dekkari, jännityskirja kirjailijalta, jonka tuotantoa en ole lukenut aiemmin ja jonka nimessä on å, ä tai ö: Kari Häkämies: Rehelliseksi tunnettu
6. Dekkari, jonka kannessa on ruusu, eläin tai kulkuneuvo: J. M. Ilves: Sorjonen Loppupeli
7. Dekkari, jossa on useampi tekijä: Koivulehto
8. Tieteis- tai fantasiadekkari: Linda Howard: Hetki lyö
9. Dekkari, jossa seikkailee tunnettu salapoliisi: Agatha Christie: Lordin kuolema
keskiviikko 3. huhtikuuta 2019
Arttu Tuominen: Verivelka
Helmet-lukuhaasteen kohtaan 49. Vuonna 2019 julkaistu kirja
Pitkästä aikaa Dekkariklubi tarjos kirjaa arvioitavaksi. Tietysti osallistuin ja onneksi mahduin mukaan. Kiitoksia vaan kirja.fi:lle.
Pidän kovasti Arttu Tuomisen kirjoista. Eikä tämäkään petä. Oikein loistava kirja. Hoksin jo aiemmin että Artun kirjoissa henkilöt ovat inhimillisiä. Ykskään ei oo läpensä hyvä, täydellinen eikä läpensä paha. Jokaisessa on jotakin hyvää, mutta myös jotakin pahaa tai arveluttavaa. Tässä oli erittäin mielenkiintoiset hahmot ja ne luurangot kaapissa tekivät heidät todella kiinnostaviksi. Halu tietää miten kehittyvät ja pärjäävät niiden asioiden kanssa. Todellista luovuutta. Mikä parasta, päähenkilö on kuulovammainen. Ihastuin ikihyväksi. Jatkoa odotellessa.
Kaunis tarina poikien ystävyydestä. Se on niin vahva että kävelee jopa lain yli. Kolme koulukaveria, jotka ovat nykyisin poliisi, rosvo ja toinen rosvo, joka oli myös kiusaaja. Tiet erkanneet koulun jälkeen. Nykyajassa sitten törmänneet yhteen. Yksi tappaa toisen ja poliisi tutkii.
Jari Paloviita on poliisi ja hän hätkähtää kun kuulee surmasta epäillyn nimen. Muistaa. Hänen paras kaveri kouluajoilta. Samalla monta muuta muistoa pulpahtaa pintaan. Ne eivät ole kauniita muistoja. Välillä kertomus etenee kouluajoille. Hurjaa meininkiä. Tunteet nousi pintaan raa'an kiusaamisen takia. Todella voimakas tunnereaktio. Se oli raakaa. Mutta mutta.... näistä ei voi hyssytellä eikä piilottaa päätä perseeseen kieltämättä tämmöisiä asioita. Koska niitä todella oikeastikin tapahtuu. Siksi hyvä että tämä otettu esille. Joskus lapset ja nuoret osaavat olla todella raakoja kiusaamisen kanssa.
Kirja oli erittäin JÄN-NIT-TÄ-VÄ!!!!! Siis ihan vau! Erittäin vahva suositus tälle. Arttu Tuominen osaa asiansa. Ja mahtavaa että jatkoa piisaa. Kivakiva. Sitte lisää!!!!!
Pitkästä aikaa Dekkariklubi tarjos kirjaa arvioitavaksi. Tietysti osallistuin ja onneksi mahduin mukaan. Kiitoksia vaan kirja.fi:lle.
Pidän kovasti Arttu Tuomisen kirjoista. Eikä tämäkään petä. Oikein loistava kirja. Hoksin jo aiemmin että Artun kirjoissa henkilöt ovat inhimillisiä. Ykskään ei oo läpensä hyvä, täydellinen eikä läpensä paha. Jokaisessa on jotakin hyvää, mutta myös jotakin pahaa tai arveluttavaa. Tässä oli erittäin mielenkiintoiset hahmot ja ne luurangot kaapissa tekivät heidät todella kiinnostaviksi. Halu tietää miten kehittyvät ja pärjäävät niiden asioiden kanssa. Todellista luovuutta. Mikä parasta, päähenkilö on kuulovammainen. Ihastuin ikihyväksi. Jatkoa odotellessa.
Kaunis tarina poikien ystävyydestä. Se on niin vahva että kävelee jopa lain yli. Kolme koulukaveria, jotka ovat nykyisin poliisi, rosvo ja toinen rosvo, joka oli myös kiusaaja. Tiet erkanneet koulun jälkeen. Nykyajassa sitten törmänneet yhteen. Yksi tappaa toisen ja poliisi tutkii.
Jari Paloviita on poliisi ja hän hätkähtää kun kuulee surmasta epäillyn nimen. Muistaa. Hänen paras kaveri kouluajoilta. Samalla monta muuta muistoa pulpahtaa pintaan. Ne eivät ole kauniita muistoja. Välillä kertomus etenee kouluajoille. Hurjaa meininkiä. Tunteet nousi pintaan raa'an kiusaamisen takia. Todella voimakas tunnereaktio. Se oli raakaa. Mutta mutta.... näistä ei voi hyssytellä eikä piilottaa päätä perseeseen kieltämättä tämmöisiä asioita. Koska niitä todella oikeastikin tapahtuu. Siksi hyvä että tämä otettu esille. Joskus lapset ja nuoret osaavat olla todella raakoja kiusaamisen kanssa.
Kirja oli erittäin JÄN-NIT-TÄ-VÄ!!!!! Siis ihan vau! Erittäin vahva suositus tälle. Arttu Tuominen osaa asiansa. Ja mahtavaa että jatkoa piisaa. Kivakiva. Sitte lisää!!!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)