Sopii kohtiin: 2. blogi, 4. lisää hyvinvointiasi, 6. monta kertojaa, 11. jonkin muun alan ammattilainen, 12. politiikka/politiikko, 15. harrastus/harrastetaan, 17. sinistä ja valkoista, 22. kuvitettu kirja, 25. kukaan ei kuole, 36. elämänkerta/muistelmateos, 39. ikääntyminen, 42. esikoisteos (Maarit Sihvosen kohdalla), 45. suomalainen nainen, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja
Tästä löytyykin paljon hyvää sanottavaa. Kirja on ohut, mutta silti mielestäni laajasti kerrottu. Tekstikin sopivan isoa ettei tarttenu tihrustaa mitä lukee. Kuvia mukavasti myös mukana, jossa oli myös silloisia lehti-juttuja.
Kirja kertoo Maarit Sihvosesta, joka on 50 vuotta harrastanut uintia. Kaiken alku oli kun Maarit sanoi "Makkosen setä, opeta mulle looria." Siitä tuleekin Maaritin lempinimi Loori.
Kirja kattaa Maaritin elämästä lapsuudesta nykyisyyteen. Uinti on ollut aina läsnä. Uinti olisi mahdollisesti joutunut katkolle mikäli vanhempien rankan avioeron seurauksena Maarit olisi joutunut väärään paikkaan. Onneksi hänellä oli elämässä sellainen aviopari joka halusi Maaritin kasvattaa. Näin ollen Maaritin uintiura jatkui. Hän on voittanut monia palkintoja. Täytyy tunnustaa, itselleni Maaritin nimi ei ole tuttu. Olen ollut siihen aikaan niin pieni että ei ole nimi jäänyt mieleen. Siksi olikin mukava lukea ja tutustua kirjan kautta Maaritiin kun ei ollut ennakko-odotuksia tai mitään muutakaan takaraivossa.
Sen sijaan muistan kyl nämä Tullit ja Skullit, että olivat tuttuja lyhenteitä. Mielenkiinnolla pistin merkille kuinka epäreilua ollut joskus kilpailuihin valinnat. Jos edustit väärää seuraa, et tule valituksi, oli tulos kuinka hyvä tahansa. Tämä on väärin. Kirjassakin Maaritista kerrottiin että on oikeudenmukainen ihminen ja ei hyväksy vääryyksiä.
Maarit toimi myös valmentajana. Kohtasi epämiellyttäviä tilanteita mm. takanapäin pahanpuhujia. Myös sellaisia jotka oli tehnyt väärin mutta eivät saaneet mitään rangaistusta siitä. Se oli minustakin väärin. En tykännyt yhtään sellaisesta. Sympatiat oli täysin Maaritin puolella.
Mielenkiintoisin osio oli tuosta talviuinnista ja avantouinnista sekä sen terveysvaikutuksista. Tämä oli tuttua asiaa osittain koska monet kaverini harrastavat tätä. Olen ollut siinä luulossa että terveydellisesti tämä ei sovi mulle. Mut tätä lukiessa ajatus kääntyi toisinpäin, EHKÄ tämä voi sopia mullekki. Tosin se pitää lekurilta varmistaa. Mut tunnen itseni ja tiedän että ei minusta ole siihen. Olen tätä nykyä pelkuri ja kauhea jännittäjä, että 4 seinän sisällä turvallista olla. Mutta jos joku muu sattuu harkitsemaan avantouintia, talviuintia, suosittelen sitä kyllä. Minusta tässä hyvin kuvattu terveysvaikutukset.
Politiikasta oli hieman myös. Maarit kuului joskus Vihreihiin mutta loikkasi sieltä Kokoomukseen. Vihreistä lyhyt kertomus oli kiinnostava. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, tämä kirjailijapari aikoo kirjoitella uuden kirjan liittyen tähän. Se täytyy ehdottomasti lukea. Minulle toi Kokoomus kalskahti pahalle kuten aina ennenkin. Minul on vain yks kokoomuslainen kaveri, mutta meitä yhdistää niin moni muu asia että hänen kokoomuslaisuus ja minun köyhyys on pieni kivi polulla. Mut joka tapauksessa kuitenkin Maarit on hienon uran tehnyt ja toivon todella että kirjoja sitten lisää, Vaikuttaa hyvältä kirjoittaja parilta tämä kaksikko. Muutakin mitä tästä kirjasta luin, sain hyvän kuvan Maaritista. Itse en häntä tunne, enkä tietääkseni ole tavannut. Sirpan sen sijaan tunnen ja pidän hänestä valtavasti.
Ei muuta kuin onnea kirjasta heille. Suosittelen tätä lämpimästi. Oikein hyvä kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti