tiistai 30. lokakuuta 2018

Tuija Lehtinen: Takaisin Sumulaaksoon



Jesh! Ihanaa kun sai vielä lukea Sumulaakson kartanosta. Tällä kertaa toisen sisaren näkökulmasta. Nämä on Siljan näkökulmasta kirjoitettu. Silja on rauhallisempi kuin Elsa. Viileä vaalea. Silja ottaa ohjat kartanosta. Isoäiti Olga Eugeniella on terveysongelmia ja joutuu siksi syrjään. Häntä kuntoutetaan joka ei nyt olekaan niin yksinkertaista. Vanha rouva pistää hanakasti hanttiin.

Vertti Keskisarja, Kertti Veskiharja, Siljan koulukaveri, jota hän ei heti muistakkaan. Vertti työskentelee kartanolla ja kiusoittelee Siljaa. Kesti pitkään ennen kuin Silja muisti hänet. Juuri Silja oli syypää tuohon nimiväännökseen. Vertti kiusasi koulussa Siljaa niin Silja oli sanonut nimiväännöksen, joka sit räjäytti koko poikaporukan nauruun.

Siljan ympärillä pyörii miehiä. Valinnan varaa riittää. Siljalle tuputettu että hänen pitäisi osata heittäytyä tilanteeseen. Ei tarvitse olla nipo.

Pidin tosi paljon tästä kirjasta. Oikein mukavaa lukea heistä jälleen. Lehtisellä on hauska tyyli ja tilanteita saanut nauraa. Tämäkin, kuten muutkin Lehtisen kirjat, imaisee matkaansa ja hyvin pääsee sisälle tarinaan. Innolla taas sitten odottelemaan lisää.

lauantai 27. lokakuuta 2018

Sharon Sala: Myrskytuulten viemää



Parikin kaveria suositellut Sharon Salan kirjoja. Ekan varasin ja uusin sit kerran. Hoksin että joku toinen varannu tämän, niin tuli hoppu lukia kun tää on ainut kappale meidän alueen kirjastossa.

Oli kyllä nopealukuinen ja sujuva kirja. Cari on lenkillä ja myrsky lähestyy. Cari hoksii verta maassa ja lähtee tutkimaan mistä veri on lähtöisin, onko joku loukkaantunut. Näkee sitten naapurinsa kaivavan maata ja joku mattomytty vieressä. Tuuli lennätti mattoa auki. Cari hoksii että siinä on ruumis. Hän kirkuu. Naapuri hoksii Carin. Cari pakenee. Samalla pyörremyrsky hajottaa Carin kodin. Cari tietää että naapuri tulee etsimään häntä. Hän joutuu pakenemaan. Saa avukseen serkkunsa pomon.

Olipa jännittävä ja hyvin kirjoitettu tarina. Cari itse vielä tässä kirjassa menestynyt kirjailija, joka kirjoittaa dekkareita. Nyt sit joutu itse kokemaan dekkari-elämän. Kirjoitti siitä sitten myös kirjan.

Kyllä nämä menee jatkoon että luen jatkossakin. Kiva uusi yllätys tällainen kirjailija.

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Minna Lindgren: Vihainen leski



Tätä kirjaa usiampi suositteli. Pitkä oli jono ennenku sain tän nokan alle. Innolla aloitin lukea. No....tuota.... tästä puuttu kirjan henki, joka tekisi tarinasta elävän. En päässyt kirjaan sisään. Kirja on kyllä hauska ja sai nauraa joitakin kohtia. Kiroilu oli häiritsevää ja erikoisempaa vanhalta ihmiseltä. Vaikka, tottakai, vanhuksetkin ovat erilaisia luonteeltaan ja käytökseltään. Siinä kyllä onnistuttu hyvin kirjoittamaan erilaisia hahmoja kirjaan. Jotkut tilanteet sai jopa suuttumaan että voi kauhistus oikeasti haloo hei! Siinä mielessä monitahoinen kirja. Tämä oli yllättävän nopealukuinenkin vielä. Minulla on taas lukuinto vähentynyt niin en silleen istu kokoajan lukemassa vaan teen muutakin.

Tarina kertoo Ulliksesta, jonka mies kuoli. Ullis on leski ja vihdoinkin vapaa. Lapset tietysti huolissaan äidistään ja järjestävät kaikkee kivaa äidin kontolle. Lopultahan Ullis sitten suuttuu kunnolla lapsilleen. Ullis ottaa yhteyttä aikaisempiin ystäviin ja tuttuihin. Uudistaa yhteyksiä ja viettää lesken elämää. Kohtaa uusia ihmisiäkin ja harrastaa kaikenlaista.

Kyllä tätä voi suositella vaikka en itse päässytkään tarinaan sisään. Jollekki toiselle tämä voi antaa paljon enemmän kuin mulle.

sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Ilkka Remes: Perikato



Kirjassa monenlaista erilista tapahtumaa sarjoina, jotka nivoutuu yhteen. Välillä putosin kärryiltä kuka on kukin ja miten liittyy mihinkin. Jotkut nimet monimutkaisia niin eivät silleen jäänyt mieleen ja hankaloitti mukana pysymistä.

Opin kuitenkin uuden sanan. Patologinen altruismi. En ole termiin aiemmin törmännyt. Hyvin selitetty ja googlasin itsekin tämän. Löysin sitten blogin missä sitä oli käytetty selitteineen. Hoksin kyllä monen sairastavan tuota.

Ilkka Remes kirjoittaa hyvin ajankohtaisia tarinoita. Sen onkin hoksinut aiemmista kirjoista. Tämä kirja meni vähä minun ymmärryksen yli. Tarina liittyi ainakin vakoiluun. Se se vasta monimutkaista olikin. Mahtaakohan seuraavassa kirjassa olla samoja henkilöitä mukana ja jatkuuko tarina jotenkin.

Kirja oli mielenkiintoinen ja tykkäsin kyllä lukea tätä. Odotellaan taas seuraavaa kirjaa innolla.

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Katarina Wennstam: Alfauros


Jack Rappe on näyttelijä ja Ruotsin himotuimpia poikamiehiä. Jack on erittäin komea mies. Hänet löydetään kotoaan vatsa auki viillettynä. Pikkuhiljaa alkaa tulla ilmi julmia tekoja. Raiskauksia, hyväksikäyttöjä ja aina nuoria tyttöjä. Onko joku heistä sitten puolustautunut rajummin vai mitä tapahtui.

Kirjassa on samoja henkilöitä kuin aiemmissakin. Kirjoitettu monessa osassa missä tapahtuu mitäkin. Tarina silti yhdenmukainen ja pysyy hyvin mukana.

Jack nauttii siitä että tytöt sanovat ei ja ovat kunnollisia. Se saa hänet haluamaan ja himoamaan enemmän. Houkuttelemaan tyttöjä suostumaan.

Jack ja Emma ovat juhlissa ja sitten matkalla Jackin luo. Jackin naapuri on katkera ja kateellinen Jackille. Naapuri on valokuvannut tyttösiä jotka sitten odottaneet taksia lähteäkseen Jackin luota pois. Naapuri osuu kotiinsa juuri silloin kun Jackin luona on ambulanssia, poliisia. Hän jää paikalle kysymään mitä on tapahtunut kun hän asuu naapurissa. Hän sitten kuvaa Jackia kun hänet kärrätään ambulanssiin. Myy tietysti ne kuvat.

Sitten palataankin jo alkuun että miten Jack ja Emma tapasivat. Emma tuli valituksi näytelmään ja joutui raa'an raiskauksen näyttelemään Jackin kanssa. Se päivä oli Emmalle yllättävän rankka. Hän sitten keskustelee usein Jackin kanssa ja tutustuvat. Heille sitten kehkeytyy suhde. Pikkuhiljaa Jackin raakuus tulee ilmi.

Kirjan loppuosiossa oli mielenkiintoinen oikeudenkäynti tarina Jackista ja Emmasta. Se oli tosi hyvin kirjoitettu ja tykkäsin siitä osiosta tosi paljon.

Tämä oli näemmä trilogian päätösosa. Jatkossa uusissa kirjoissa ehkei sit enää näitä samoja ihmisiä.

torstai 11. lokakuuta 2018

Mari Pyy: Kadonnut



Ystäväni suositteli joskus Mari Pyyn kirjoja. Nyt sitten sain lainattua tämän ekan kirjan.

Voi jestas että Mari Pyy onnistunut luomaan tosi hyvän ja monimuotoisen hahmon tästä sosiaalityöntekijä Inka Uusimaasta. Inka on toooooooodella ärrrrsyttävä hahmo! Ai että ärsytti hänen käytös ja tuntui jopa lapselliselta hänen tiuskimiset ja hyökkäämiset. Argh!

Inka palaa kesälomalta töihin. Inka on ollut Sudanissa. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokodista on nuori sudanilainen tyttö kadonnut. Inka rupeaa selvittämään asiaa. Muut tuntuu suhtautuvan välinpitämättömäksi. Sehän suututtaa Inkaa ja hän jyrrää kuin panssarivaunu tätä asiaa eteenpäin. Inka alkaa sitten saada Facebookissa joltakin Muisto Kaukainen feikki profiililta uhkaavia viestejä kadonneen lapsen etsinnästä. Inka ei siltikään lopeta ja lopulta joutuu suureen vaaraan. Keneenkään ei voi luottaa. Inkan menneisyyden haavat revitään auki. Tulevaisuuden suunnitelma torpataan Inkan menneisyydellä.

Kirja on todella jännittävä ja mielenkiintoinen. Hyvin kirjoitettu. Piti hyvin otteessaan ja nopealukuinen. Kiva että erilaisia hahmoja ja etenki just tuo Inka. Ärsyttävä mutta kuitenkin hyvällä tavalla. Minusta vaatii jo taitoa että osaa luoda hyvät hahmot. Tässä ainakin on onnistuttu täysin.

tiistai 9. lokakuuta 2018

Fredrik Backman: Me vastaan te



Ihana ihana kirja. Tämäkin sukelsi suoraan ihon alle kuten se eka osakin. Kirjan nimi on kuin iskulause, jota voi hokea. "Me vastaan te"

Kirja jatkaa tarinaa samoista henkilöistä, jotka oli mukana Kiekkokaupungissa. Toki tässä uusia henkilöitä mukana. Kiva lukea, kun joissakin kohdissa kerrotaan henkilön tulevaisuudesta, minkälainen hänestä on tullut ja mitä tekee. Esimerkiksi pitää lupauksensa. Haastattelussa sanoo niin kuin nuorena oli aikonut. "Olen kotoisin Alakaupungista." Björnstadissa on sekä Yläkaupunki että Alakaupunki. Luonnollisesti se ala on huonompi alue kuin ylä.

Kirjassa Björnstad ja Hed kilpailevat kaikesta. Björnstadin jääkiekko joukkue on todellisissa vaikeuksissa. Silti he sinnittelevät. Kun he kohtaavat Hedin niin kaikki räjähtää käsiin.

Erään pelaajan synkkä salaisuus tulee ilmi. Yksi raskas pettymys, valokuva ja kosto. Kuva laitettu suuttuneena nettiin, joka sit luonnollisesti leviää. Vaikka kuva poistetaan mutta kuvakaappaukset on olemassa. Siitä seuraa kaikenlaisia ikävyyksiä. Kohtaa ennakkoluuloja ja epäilyksiä, jopa vihaa. Luonnollisesti vastapuoli käyttää tätäkin hyväkseen otteluissa huutelemalla hävyttömyyksiä.

Ihana rakkaustarina, joka sai kyyneleet vierimään lopputuloksesta.

Kiero politiikko, joka vedättää mennen tullen.

Kirjassa hyviä vertailuja tämän päivän maailmaan. Esimerkiksi juuri kuvakaappaukset kun lataa jotakin skandaalimaista nettiin. Minkä sinne lataa, siellä se tulee pysymään. Samoin politiikka.

Olen ihan rakastunut näihin tarinoihin. Toivon sydämestäni saakka että sarja jatkuu. Jos vaan rivien välistä tulkitsin oikein niin jatkoa on tulossa. Tosin saattaa olla omaakin toiveajattelua.

torstai 4. lokakuuta 2018

S. K. Tremayne: Ennen kuolemaani



Kath on menettää henkensä auto-onnettomuudessa. Kath ei muista tapahtumia. Hän yrittää muistaa. Hänen kälynsä on psykologi joka yrittää auttaa. Kath muistaa välähdyksiä. Hänen komea miehensä tuntuu olevan etääntynyt ja Lyla-tytär käyttäytyy omituisemmin. Lyla puhuu jostakin omituisesta miehestä joka liikkuu nummilla. Lyla tuntuu vihaavan isäänsä. Väittäen että isä vakoilee heitä. Adam vakuuttaa syyttömyyttään. Kuka heitä vakoilee. Lylalla on sairauksia joita ei ole kuitenkaan lekurissa diagnoositoitu. Lyla sotkee ihmisten kasvot, että ei pysty tunnistamaan. Kath epätoivoisesti selvittää mitä oli tapahtunut. Kyselee ja saa selville pieniä asioita. Vieläkään hän ei pystynyt kokonaan muistamaan. Tietää että joku mies oli hänen seurassaan, mutta kuka. Adam vakuuttaa että hän se ei ole. Joku Adamin kaltainen kuitenkin.

Alku hieman kankea ja meni tovi ennen kuin pääsi tarinaan sisään. Tiedän että Tremayne on hyvä kirjailija. Kuten tämäkin tarina on oikein onnistunut. Jännittävää seurata kuka oli mukana, mitä tapahtui. Ei osannu arvata tällaista. Erittäin hyvä lukukokemus. Lylan kuvaukset oli hyviä. Välillä hän oli ärsyttävä mutta lopussa ihana tapahtuma hänelle.

Jokainen hänen ilmestyneistä kirjoista on itsenäinen että tämä ei ole sarja. Siksei väliksi missä järjestyksessä lukee. Odotan innolla uusia tarinoita.