maanantai 30. lokakuuta 2017

Camilla Grebe & Paul Leander-Engström: Moskovan mies

Ei sovellu vapaana olevaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 6. monta kertojaa, 20. vammainen/vakavasti sairas henkilö, 21. sankaritarina, 23. käännöskirja, 24. selvitetään rikos, (32. inspiroinut muuta taidetta=tulossa tv-sarja), 35. erisnimi, 40. eri kulttuuri, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja



Pääsin yllättävän hyvin sisään tähän kirjaan vaikka aikaa on vierähtänyt ku luin aiemmat osat. Kirja oli mukaansa tempaava ja loppu todella jännittävä.

Tom Blixen on taas Ruotsissa ja työskentelee energiayhtiössä. Hänen piti osallistua pomonsa kanssa venäläisten neuvotteluun. Hän sai puhelin tyttären koulusta jossa rehtori vaatimalla vaati että Tomin on tultava paikalle. Niinpä hän meni sinne ja pomonsa neuvotteluun. Pomo joutui myrkytetyksi ja sairastui. Tietysti myös Tomia kuulusteltiin ja sitä kautta hän sai varmuuden että hänen avovaimolla oli suhde pomo kanssa. Avovaimo halusi erota ja vollotteli kuin mikäkin draamaqueen. Todella ärsyttävä rooli sillä avovaimolla. Kas kummaa kun sit jonkin ajan päästä tuli vokottelemaan Tomia takaisin. Onneksi Tom hoiti tilanteen hienosti. Tomin teini-ikäinen tytär kapinoi. Halusi takaisin Venäjälle. Ei viihtynyt Ruotsissa. Hän sit lähti mukaan äärijärjestöön. Tom näki hänen listansa. Paljon myöhemmin hänelle selvisi minne tytär on mennyt. Sinneppä sinne äärijärjestön matkaan. Tytär oli sitä mieltä että siellä tehdään eikä pelkästään puhuta. Tom hädissään yritti soittaa ja saada selville missä he ovat. Äärijärjestöstä vaan vastattiin että eivät kerro. Tomin vedotessa tyttären alaikäisyyteen niin sieltä vastattiin että hyvä vain että on enemmän sakkia mukana. Kyllä pisti itsellä kiukuksi tuommoiset alaikäisten hyväksikäyttäjät. Räjähdyksen yhteydessä poliisi löysi tyttären ja tyttökin heti sanoi että haluaa kotiin isän luo.

Ruotsissa oli nukkuvia agentteja. Yksi niistä pakkoaktivoitiin käyttöön tekemään kaikenlaista. Hän työskenteli ydinvoimalassa fyysikkona. Hän uhrasi itsensä pelastaakseen ja hänestä tuli sankari.

Kirjan lopussa oli mainintaa että tästä tulossa tv-sarja. Voisi varmaan olla mielenkiintoinen. Alkaa alusta Pietarin kapellimestarista.

Kirja oli hyvä päätös tälle sarjalle. Teksti oli sujuvaa ja helppolukuista. Voin hyvin suositella tätä. Lukupiiriinkin oli tullut ehdotukseksi tän sarjan eka osa. Harmi vain että muut ei äänestänyt sitä kuin minä ja sen ehdottaja. Olisi ollut ihan mukava lukea uudestaan se kirja.


sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Ingar Johnsrud: Metsästäjä

Ei sovellu vapaana olevaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 6. monta kertojaa, 12. politiikko/politiikka, 15. harrastus/harrastetaan, 17. sinistä ja valkoista, 20. vammainen tai vakavasti sairas, 23. käännöskirja, 24. selvitetään rikos, 40. eri kulttuuri, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja



Tämäpä monitahoinen kirja. Välillä pääsi hyvin sisään ja sit nakattiin jo ulos. Sama toistui muutaman kerran. Loppu puolella enemmän alkoi asioita avautumaan. Pidin kyllä kirjasta. Hieman tuo alun pompottelu häiritsi. En sit tiedä oliko vika minussa vai kirjassa. Mut olen tyytyväinen että sain luettua tämän loppuun.

Tässä on samoja henkilöitä kuin Wieniläisveljeskunnassa. Eli poliisit, komisario Fredrik Beier, turvallisuuspalvelun tutkija Kafa Iqhal ja monet muut.

Oslon poliisi löytää ruumiin joka onkin julistettu kuolleeksi jo 20 vuotta sitten. Nuori poika kuolee virustautiin, jota ei ole enää maapallolla. Puutarhaan on haudattu kaksi naisen ruumista, kuka onkaan se toinen. Poliisi tutkii liittyykö nämä kaikki toisiinsa.

Menneisyydessä seikkaillaan Venäjällä. Norjalaisia erikoismerijääkäreitä tekee kammottavan löydön venäläisestä labrasta. Osa selviää takaisin Norjan puolelle. Keksitty tarina syötetty lääkärille, joka nykyhetkessä kertoo sen poliiseille.

Kafa siepataan ja hänelle samalla selviää koko kuvio. Beier etsii epätoivon vimmalla Kafaa ja älysi lopulta mistä Kafa löytyy ja miten nuori poika oli sairastunut. Sen jälkeen kiivas takaa-ajo syyllisen perään. Mahtava loppu tällä. Siltikin aukkoja jonkin verran. Mut ei siinä mitään. Luen jatkossakin hänen kirjoja.

maanantai 16. lokakuuta 2017

Camilla Läckberg: Noita

Ei sovellu vapaana olevaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan

Sopii kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 6. monta kertojaa, 15. harrastetaan/harrastus, 17. sinistä ja valkoista, 23. käännöskirja, 24. selvitetään rikos, 26. sukutarina, 34. ajasta, jota et ole elänyt, 38. mennään naimisiin, 39. ikääntyminen, 40. eri kulttuuri, 44. uskonto/uskonnollisuus, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja



Vihdoinkin. Voi miten ihana kirja ja kaunis kansikin. Pidän valtavasti Läckbergin tyylistä. Mukava lukea myös menneisyydestä ja vielä kauempaa ja miten ne nivoutuu yhteen. Tässä on 3 eri aikakautta. 1600-luvun loppua, 1980-lukua ja nykypäivää. Yhden pienen puutteen tässä hoksin ja jäin sitä kaipaamaan. Juuri se olisi ollut tarpeen, joka olisi ollut mulle juuri se juttu joka sitoo kaiken yhteen. Jäi kysymysmerkkejä. Läckbergin onneksi en osaa kieliä niin ei tule myöskään mentyä nykimään hihasta että missä, kuka, mitä, miksi, miten jne. Mut joo, tässä oli monenlaisia asioita jotka teki kirjasta hyvän ja vetävän. Koetan pieniä pätkiä kirjoitella mitä mieleen jäi.

1600-luvun osiossa kerrottiin Elinistä. Elinin mies, Per sekä naapurinsa Eddan mies olivat hukkuneet merelle. Elin oli juuri ennen heidän lähtöä huutanut perään rumasti. Edda katkeroitui Elinille. Elin tyttärensä kanssa muuttivat Elinin sisaren Brittan luo pappilaan. Brittan miehen ja Elinin välille syntyy suhde. Elin tulee raskaaksi. Samaan aikaan myös Britta on vihdoinkin raskaana. Elin käy tekemässä abortin, jonka Edda myös näkee. Eddan sisar on abortintekijä. Siihen aikaan oli noitavainot. Britta kostaa Elinille tekemällä Elinistä ilmiannon. Elin pidätetään. Oikeudenkäynti on hurja. Ennen kuin Elin kuolee, hän huutaa raivostuneena kirouksen kiusaajiensa päälle. Tähän minä uskon. En vain osaa selittää miksi. Jotensakin se on hyvin vahva tuntemus juuri ennen kuolemaansa viimeinen ponnistus elämän syrjässä kiinni ennen kuin lähtee.

1980-luvulla on Stellan tarina. Stella 4-vuotias tyttö löytyy murhattuna lammesta. Teini-ikäiset, Helen ja Marie tunnustavat mutta myöhemmin peruvat tunnustuksen. Kukaan ei usko perumista ja tytöt ehdittiin jo tuomita. Helen, hienon perheen tyttö saa jäädä perheeseensä, he muuttavat pois. Maria sensijaan huonommasta perheestä ja hänen huostaanotetaan. Rikosta tutkinut poliisi, Leif, ennen kuolemaansa tutki uudestaan Stellan murhaa, koska hänestä tuntui sittenkin että tytöt olivat syyttömiä. Leif kuolee pian sen jälkeen.

Tänä päivänä, nykyisyyden osuus. Helen asuu jälleen kotitalossaan. On naimisissa liki isänsä ikäisen Jamesin kanssa ja heillä teini-ikäinen poika, Sam.
Marie Wall, kuuluisa näyttelijä, palaa kotipaikalleen tekemään elokuvaa. Pian sen jälkeen 4-vuotias Linnea alias Nea katoaa. Nean perhe asuu juuri samassa talossa missä Stellan perhe asui aiemmin. Etsintäpartio lähtee etsimään. Lampi on kuivunut. Mies joka löysi Stellan aikoinaan lammesta. Hänen porukkansa löytää Nean. Porukassa on mukana turvapaikanhakija Karim.
Niin, sinnekkin on turvapaikanhakijoita tullut. Hyvää että tässäkin kerrotaan kolikon molemmat puolet. Karim, perheellinen vanhempi mies, joka haluaa sopeutua Ruotsiin. Opettelee kieltä, käyttäytyy. Sitten kaksi nuorempaa poikaa/miestä, perheettömiä. Heidän käytös oli jotakin muuta. Siihen Karim puuttui ja sanoi miten pitäisi käyttäytyä. Tarinan edetessä nämä nuoret miehet kasvavat. Jotkut järjesti kierosti että Karimia epäiltiin syylliseksi koska Nean alushousut "löytyi" Karimin perheen asunnosta. Karim pidätetään. Pian sen jälkeen Karimin asunto sytytetään tuleen. Perhe loukkaantuu. Karimin vaimo vieläpä hyvin pahasti.
Marien tytär, Jessie ja Helenin poika, Sam ystävystyvät. Molemmilla samankaltaisuutta sisimmissään. Samia on aiemmin ikätoverit kiusanneet kovasti. Vendela, Stellan isosiskon Sannan tytär, Nils sekä Basse, kova kolmikko. He tekivät Jessielle kieron tempun, joka ajaa sitten Jessien ja Samin kostamaan. Silloin tilanteen ollessa päällä, poliisien odotellessa apuvoimia, astuu mukaan nämä kaksi nuorta turvapaikan hakijaa. He pelastivat tilanteen ja toinen heistä kuolee.

Mellberg säheltää entiseen tyyliinsä. Hänellä on myös hyvä sydän. Hän järjestää salaa Karimin perheelle asunnon samasta talosta missä he itse asuvat. Leo-poika oppii paljon uusia sanoja. Pienillä padoilla on isot korvat ja magneetin lailla imevät juuri ne sanat mitkä pitäisi jättää huomioitta. Niitä sitten iloisesti toistellaan. Paula oli auttamassa Mellbergiä solmimalla solmiota. Paula räjähtää lopulta ja pääsee ruma sana. Leo-poika iloisesti toistaa saman sanan vielä usiampaan kertaan. Mellbergiä naurattaa kovasti. Innostuu sitten opettamaan Leolle lisää kirosanoja, joita Leo sitten toistelee. Paula poksahtaa tietysti. Tämä kohtaus oli kyllä niin mieleen jäävä ja mainio koko kappale. Että sai nauraa.

Erican sisar Anna salaa jotakin. Erica vaistoaa sen mutta ei kysele. Asia selviää yllättävällä tavalla. Miten ihana tilanne.

Kirjan lopussa selviää ja avautuu paljon asioita Helenin ja Marien menneisyydestä, syistä, mitä oli tapahtunut ja miten lapset kuolleet. Ainoastaan sitä yhtä asiaa jäin kaipaamaan. Lopussa oli 9. luokkalaisen tutkielmasta juttua mutta se oli riittämätön. Kaipasin enemmän. Halusin tietää miten, ketkä, kuka. Tästä puutteesta huolimatta rakastin tarinaa. Ihana ihana. Pidän kovasti. Jään odottelemaan sitten lisää tarinoita Läckbergiltä.

tiistai 10. lokakuuta 2017

Anneli Kivelä: Katajamäellä kaikki hyvin

Ei välttämättä sovellu vapaana olevan Helmet-lukuhaasteen kohtaan. Tulkinnan varaista mutta en laita siihen kuitenkaan.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 15. harrastetaan/harrastus, 17. sinistä ja valkoista, 25. kukaan ei kuole, 35. erisnimi, 38. mennään naimisiin, 45. suomalainen nainen, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja


Katajamäki-sarjan 12. osa. Koululle taas tullut uusia asukkaita. Pitkään Katajamäen koululla asunut Henri Laakso on lähtenyt pois Katajamäeltä. Niinpä sinne haetaan uutta johtajaopettajaa. Kaikki odottavat innolla minkälainen mies sinne tulee. Suureksi yllätykseksi mies onkin nainen. Hanne, jonka nimi oli kuultu väärin, Hannes. Koulun toisella puolella asuu Rene, joka remontoi vanhaa ränsistynyttä maatilaa. Hannen ja Renen ensikohtaaminen oli hulvattoman hauska. Renellä on myös identtinen kaksosveli, Jason. Siitäkin seuraa kaikenlaista hauskaa tilannetta. Renen tytär pitää valtavasti Hannesta. Hanne kuuleekin sitten pätkiä Renen menneisyydestä eri ihmisiltä, myös Reneltä itseltään ajan kanssa.

Katajamäellä järjestetään parit häät. Ainu ja Pauli ovat menossa naimisiin kuten kaupan Marjatta ja hänen kihlattunsa Urho. Katajamäki on aktiivinen kylä sekä yhteisö, jossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja erilaisia toimintoja sekä harrastuksia järjestetään.

Ihastuttavaa viihdettä, kepeää ja kevyttä lukemista. Katajamäen seuraan tullaan viihtymään ja rentoutumaan. Anneli Kivelä kuvaa ihastuttavasti tätä kyläyhteisöä. Tästä ei vaan voi olla pitämättä. Toivottavasti sarja vielä jatkuu ja saamme lukea lisää heistä.

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Heikki Valkama: Pallokala

Ei sovellu vapaana olevaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 6. monta kertojaa, 11. jonkun muun alan ammattilainen, 24. selvitetään rikos, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja



Dekkariklubissa oli jaossa tämä kirja 10 nopeimmalle. Minua ennen tän oli hoksinut 35. Päätin yrittää ja laitoin mailia. Kas kummaa, minäkin ehdin mukaan ja sain tämän luettavaksi sekä arvioitavaksi.

Kirjan aihepiiri kiinnostaa minua kovasti. Ruokaa, kokkauskilpailu sekä murha siellä. Hieman alussa arvelutti että ymmärränkö japanialaisia sanoja ja oliskohan tässä sanaluetteloa. Ei ollut. Heikki Valkama on selittänyt sanojen merkitystä tarinassa. Se on tosi hienoa. Näin lukijana opin uutta ja ymmärsin lukemaani.

Suomalainen kokki, Riku Mäki saa yllättäen kutsun Japaniin kokkauskilpailuun. Hän arvaa että kutsun takana on hänen japanilainen ystävänsä Kenta Maeda. He olivat aikoinaan tutustuneet opiskellessa amerikkalaisessa kokkikoulussa. Ujo Riku ja vetäytyvän kohtelias Kenta ystävystyivät. He kokivat kumpikin olevansa ulkopuolisia. Niinpä Riku lähtee Japaniin. Ihmissuhteissa pettynyt Riku kuitenkin ihastuu tulkkiin. Heikki Valkama tuo hyvin esille kulttuurieroja. Riku hämmentyy, mikä on sopivaa ja mikä ei.

Kokkauskilpailussa tapahtuu murha. Aseena on ruoka, pallokalan myrkky. Vain kaksi ulkomaalaista olivat ehtineet tarjota ruuan tuomaristolle. Kaksi heistä kuolee. Kisa keskeytetään. Riku pidätetään. Silloin tulee avuksi Rikun ystävä Kenta asianajajan kanssa. Riku joutuu vielä monenlaiseen pyöritykseen mukaan.

Heikki Valkama kuvailee oikein hyvin tilanteita ja paikkoja. Voisin hyvin kuvitella näkeväni paikat. Loppua kohden tarinan eteneminen kiihtyy ja on hyvin jännittävä. Motiivi teolle paljastuu. Tarina oli minulle hyvin mieleinen. Pidin kovasti tästä. Tätä voi suositella japanilaisen ruuan ystäville.

perjantai 6. lokakuuta 2017

Pauliina Susi: Seireeni

Ei sovellu vapaana olevaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 5, liikutaan luonnossa, 6. monta kertojaa, 12. politiikka/politiikko, 17. sinistä ja valkoista, 24. selvitetään rikos, 35. erisnimi (Seireeni käsittääkseni laivan nimi), 45. suomalainen nainen, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja



Tämä on Takaikkunan itsenäinen jatko-osa. Samoja henkilöitä matkassa. Takaikkunan olen lukenut ja tykännyt. Kaikkea en muista mutta onneksi tässä on pieniä osia mukana niin hieman paremmin muistaa. Minusta Pauliina Susi on taitava kirjoittamaan dekkareita. Molemmat todella hyviä. Kokeilin kerran hänen muuta kirjaa ja ei napannut. Mut nämä dekkarit, ihan wow, pidin. Hän osaa kirjoittaa laaja-alaisesti että ei pelkästään yhdestä näkökulmasta. Tässä kirjassa on tätä tämän päivän Suomea ja varmasti koko maailmaa mukana, kaksi ääripäätä rähisee keskenään rumasti toisilleen nimittelemällä yms. eli suvakit ja rasistit. Kumpikaan porukka ei kykene näkemään muuta näkökulmaa kuin omansa ja kaikkia eri mielisiä haukkuvat heti joko suvakiksi tai rasistiksi, omasta näkökulmastaan riippuen. Heidän kanssa on mahdotonta keskustella järkevästi maahanmuutosta yms. liittyvistä asioista. Kirjassa oli yksi uusi haukkumasana, johon en ole aiemmin törmännyt missään. En sitä kirjoita. Jos kiinnostaa, lue itse tämä kirja. On lukemisen arvoinen.

Leia Laine lähtee siskonsa Ripsan kanssa risteilylle. Aluperin piti lähteä Ripsan mies, Sakke, mutta tilanne muuttui ja Leia lähti. Leialla oli kokoajan tunne että joku seuraa. Hän on aiemmin kokenut vainoamista, kiusaamista yms. Onko tunne oikea vai pelkkää luulottelua. Leia ja Ripsa ottavat yhteen muutaman kerran. Tutustuvat Marinaan. Ripsa tuntee että kaikki ei ole kohillaan. Leia sensijaan pitää Marinasta. Myös tutustuvat suomalaiseen Timoon. Ripsa pitää ja Leia ei. Leia ihmettelee laivan työntekijöitä ja kyselee hyttipalvelijaltaan asioita. Pääsee sitten henkilökunnan puolelle juttelemaan virolaisen työntekijän kanssa. Hän saa kuulla minkälaiset työolot siellä on.

Kirjassa on myös 11-vuotiaan Amiran tarinaa joka vanhempineen lähtee huteralla paatilla pakomatkalle ihmissalakuljettajien kyydissä. Matka on rankka henkisesti että fyysisesti. Kierolla suunnitelmalla nämä molemmat laivat kohtaavat. Leia ja Marina olivat keskustelleet miten isot laivat hukuttavat näitä pakolaisveneitä ja -laivoja merellä. Siitä piti saada todisteet miten Seireeni tekee. Leian ja Timon avulla Amira pelastetaan merestä. Samoin kuin he auttoivat perheen yhteen. Amira ja äitinsä sopivat että koru annetaan Leialle. Seireenillä koru varastetaan ja Leia käy kovan taistelun korusta ja saa sen takaisin.

Pieniä paloja kirjasta. Tämä piti hyvin otteessaan. Monipuolisesti kirjoitettu. Hyvin jännittävä. Minä ainakin toivon Pauliina Susi kirjoittaa vielä lisää dekkareita. Tyyli sopii hänelle hyvin. Kirjat ovat oikein hyviä. Suosittelen.

maanantai 2. lokakuuta 2017

Tuija Lehtinen: Viesti menneisyydestä

Ei sovellu vapaana olevaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 8. Suomen historiasta kertova kirja, 20. vammainen tai vakavasti sairas henkilö, 24. selvitetään rikos, 26. sukutarina, 37. yli 20 teosta, 45. suomalainen nainen, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja



Ihana Erja Repo. Lehtinen on kyllä osannu niin minun mieleisen hahmon luoda. Erja sellainen ihanan känkkäränkkä, äkäpussi, ärripurri, erakko ja negatiivinen. Eikä tämä missään nimessä ole pahalla sanottu. Päinvastoin. Niin erilainen, ihana. Osittain samastun Erjaan.

Erja tulee taas sotkeuduttua mukaan. Olli Virta saa yllättäen perinnön Ruotsista. Olli oli ollut sotalapsena siellä eräässä perheessä. Hänelle tullut perintöä sijaisäidiltään. Ollilla ei ole muistikuvia enää Ruotsin ajoilta. Hän päättää matkustaa hautajaisiin. Pyytää mukaansa ystävänsä Kalle Pajun. Ollilla ei ole muistikuvia mutta yhden sanan hän tunnisti. Paluumatkalla Olli katoaa sillä aikaa kun Kalle oli tanssimassa. Kalle etsii epätoivon vimmalla Ollia laivalta. Hälyttää henkilökunnan avuksi. Ollia ei löydy. Kalle ottaa Erjaan yhteyttä ja pyytää avuksi kun laiva saapuu satamaan. Niinpä he alkavat tutkia missä Olli on. Lopulta Olli löytyy Ahvenanmaalta mustelmilla ja nippa nappa hengissä. Ollin kotiin oli murtauduttu. Kalle ja Erja pohtii liittyykö tämä kaikki perintöön ja onko Olli väärälle ihmiselle sanonut perinnöstä.

Toimittaja Vattulainen saa vihiä Ollin perinnöstä ja Ollin sisko Aino antaa haastattelun. Jutussa oli Ainon kuva. Sen jälkeen Ainon kotiin murtauduttiin ja Aino pahoinpideltiin. Niinpä sitten Erja ja Iikka matkustavat Ruotsiin selvittämään asiaa että kuka tämä pahoinpitelijä on ja liittyykö Ollin sijaisperheeseen. Pian pahoinpitelijä löytyy surmattuna. Toimittaja Vattulainen on myös Ruotsissa. Pääseekin mukaan selvittämään asioita. On paikalla silloin kun pahoinpitelijä löydettiin.

Pian koukeroita selviää. Erja oli aiemmin eksynyt kirjastossa saliin jossa kirjailijan haastattelu oli menossa. Erja hymähtää joka kiinnittää kirjailijan huomion Erjaan. Kahviossa kirjailija lyöttäytyy Erjan seuraan ja antaa kirjansa hänelle. Erjaa ei vois vähempää kiinnostaa. Kirja lähtee kuitenkin mukaan Ruotsiin mutta Iikka lukee sen. Kertoikin mielipiteensä kirjasta. Se oli sit ponnike Ollin asian selviämiseen.

Erja joutui ostamaan koruja ja tiaran kun selvitteli sijaisperheen asioita. Päätti että antaa ne Iikan tyttärelle. Erjan sitten tapasi Keijun. Yllätyksekseen pitää Keijusta.

Mahtavaa. Odotan aivan innoissani lisää kirjoja Erjasta. Rohkeninkin laittamaan suoraan palautetta, kehuja Lehtiselle.