Karen Kingsbury & Gary Smalley: Uskollinen sydän

Baxterin perheen tarinoita. Tämä sarja olis pitänyt lukea ennen sitä Kuuluisuuden hinta aloittavaa sarjaa. Mut toimii kyl näinkinpäin. Tämä kirja kertoo Karenin tarinan. Kirjan tarina on välil nykyajassa, välil menneisyydessä. Baxterin perhe on uskossa, suurinosa ainakin. Toki osa lapsista eivät ole vielä omaa uskon ratkaisua tehneet. Karen on. Nimensä mukaisesti uskollinen sydän. Karen seurusteli aikoinaan Ryanin kanssa. Mut he erosi sitten. Karen tapasi Timin. He menivät naimisiin. Sitten Tim petti. Tim aloitti suhteen Angelan kanssa. Angela tapasi nuorta Dirkiä, joka käytti jonkinlaisia mömmöjä urheilun takia ja se sekoitti Dirkin pään. Dirk vakoili Angelaa ja Timiä. Juuri Dirk soitti Karenille Timin pettämisestä. Tim jääkin rysän päältä kiinni. Se syöksee heidän avioliiton kriisiin. Tim haluaa erota, mutta Karen ei. Karenin sydän on uskollinen ja hän päättää että homma selviää. Kaiken kukkuraksi Karen on raskaana. He ovat aiemmin odottaneet vauvaa, mutta tuli keskenmeno. Kriisin keskellä Karen odottaa nyt vauvaa.

Siis ihan vautsi vau. Kirja meni täysin ihon alle. Repi kaikki haavat uudelleen auki. Luin jokusen rivin, moppasin naamaa, luin taas ja taas moppausta. Koin niin täysin tänä tunteet läpi. Tarina opettavainen samalla. Nämä kaikki tunteet ovat luonnollisia. On oikeus tuntea vihaa, surua, pettymystä, kaikkea. Kaiken keskellä Karen luotti Jumalaan. Itkujen keskellä oli hyvin sanottu että Jeesuskin itki.

Terapian aikana hoksittiin että ei voi yhtä syyttää, syytä on molemmissa. Pelot. Niistä pitää puhua. Miksi ja mitä pelkäsi. Sai havahtumaan että tottahan tuo. Pelko pistää käyttäytymään jotenkin. Terapiassa tuli hyvä lause. "Syksy oli suuttumuksen ajanjakso, talvi surun, kevät parantumisen ja kesä uuden kasvun." Läpi käyminen ja toipuminen verrataan vuoden aikoihin. Toipuminen voi viedä jopa vuoden. Vastaavaa olen aiemminkin lukenut, että se vie aikaa. Voi olla aallokkoa että välil menee hyvin ja sit joku päivä on se aallokon pohja että taas kaikki mielessä, epäilee yms. Teksti näemmä muuttu hassuksi ja enkä osaa korjata. No, mennään tällä.

Marja-Leena Tiainen: Rakas Natasha

Luulin eka että tää on uusi painos aiemmin julkaisusta, mutta ei ollutkaan vaan ihan uusi kirja. Kivaa. Nuorille tarkoitettu romaani. Oikein mielenkiintoinen. Tykkään lukea nuorille suunnattuja kirjoja. Eivät ole niin raakoja.

Natasha, nuori nainen, jolla on haaveita, jota kiusattiin koulussa, sotkeutui epämääräisiin juttuihin. Vaikka kirjan nimessä on Natasha, mutta hän ei kokonaan ole pääosassa vaan Joel, joka tutustuu Natashaan. Joel opiskelee vartijaksi. Hän tutustuu biologiseen isäänsä, joka on samalla Natashan isäpuoli. Joel kuulee isältään että hänellä on veli, Anton. Joel haluaa tutustua Antoniin. Olivat suunnitelleen tapaamista. Kohtalo puuttui peliin ja Joelin isä kuoli onnettomuudessa. Joel kutsutaan hautajaisiin. Natasha ei pidä Joelista ollenkaan koska taustalla koulussa tapahtunut kiusaaminen. He tutustuu ja rakastuu kuitenkin. Joel pyytää anteeksi koulun aikaista kiusaamista. Mikä on mielestäni todella hieno asia. Nyt taas on koulukiusaaminen pinnalla että siitä puhutaan. Mielestäni todella tärkeä aihe. Liian monet hyssyttelee ja koettaa vaientaa kiusattujen äänen. Ainakin minä olen tätä kokenut.

Joel joutuu Natashan takia hankaluuksiin. Pian paljastuu koko kaameus. Pidätyksiä tulee.

Jännittävää luettavaa. Olen kovasti odotellut Tiaisen kirjoja. Onneksi nyt tuli. Hänellä on taitoa ja osaamista tehdä kirjoista hyvin eläviä ja helposti pysyy mukana. Lisää lisää kiitos.

Kuvaa en nyt saa liitettyä. Jostain syystä ei nyt toimi. Joten jää kuvattomaksi. Netistä varmasti löytyy kannen kuvaa.

Marja-Leena Tiainen: Kanslian naiset

Jee, pitkästä aikaa Tiaiselta uusi kirja. Tämä on itsenäinen jatko-osa kirjoille Kulmakaupan naiset ja Suoraa saumaa ja siksakkia. Olen molemmat joskus kauan sitten lukenut, mutta ei minkäänlaista muistikuvaa enää kirjoista. Luinkin vasta Tiaisen kommentin että vierähtänyt 18 vuotta väliä. Ohhoh. En osannu ajatella että aikaa on huristanut niin kauan. Ei ihmekkään etten enää muista nuita kirjoja. Pitäisi uudemman kerran lukea tässä joku sopiva hetki.

Tässä kirjassa pääosissa ovat Eeva-Liisa, Virve ja Tuulikki. Kanslian naiset. Kaikki ovat töissä Kuopion kaupungintalon kansliassa. Heitä yhdistää myös kirjallisuus. Jokaisella on omat tarinansa ja kokemuksensa sekä haaveensa. Eeva-Liisa on nuori nainen, joka haluaa kotisaaresta kaupunkiin. Päättyykin sitten Pirjon kanssa kämppäkavereiksi. Yhteiselämä ei ole kovinkaan helppoa. Eeva-Liisa pomppii sijaisuudesta toiseen. Haluaa toki vakituisen viran.
Virve, perheen äiti. Töissä työt ja kotona sitten kotityöt. Virven mies kyllä leikkii lasten kanssa. Virve haaveilee isommasta kodista ja kaikenlaisista kodinkoneista. Virve myös saa kuulla lopulta menneisyyden salaisuuden, joka muuttaa hänen elämänsä totaalisesti.
Tuulikki, vanhapiika, asuu äitinsä kanssa. Pian sitten tutustuu paremmin työtoveriinsa, jota alkaa tapailla. Heidän tarina on aivan riipaisevan ihana.

Kirja kirjoitettu oikein hyvin. Sijoittuu 70-luvulle. Osan asioita muistan. Taitavaa kerrontaa ja hyvin pystyy näkemään asiat mielessä tätä lukiessa. Tunteita joutuu kokemaan laidasta laitaan, niin suuttumusta kuin ihastusta. Todellakin suosittelen Tiaisen kirjoja. Täynnä elämää.

Jari Salonen: Jahti

Ah, ihana Zetterman. Nimi on niin mieleinen. Tällä kertaa Zetterman tutkii mm. uponnutta huvivenettä, josta sitten löytyy ruumis. Veneen omistaa Carlo Minelli alias Kyösti Mälkönen. Hän on vuosia ollut poliisin seurannassa. Mälkönen katoaa ja hänen vaimonsa yritettiin tappaa.

Myös nuori nainen katoaa. Zetterman melkein menettää oman henkensä löytäessään naisen. Tutkinnassa myös tämän naisen työpaikka. Kaikki nivoutuu yhteen. Monta kuolemaa. Huikean ovela juoni.

Välillä ihan tuntui että tästä puuttui vauhti. Halusi jo tietää kuka on syyllinen mihinkin. Mentiin ihan loppumetreille ennen kuin selvisi kaikki. Todella ovelaa. En olis osannu odottaa tällaista.

Kyllä nää vakuuttaa ja aion jatkossakin lukea näitä.

Anna-Liisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia: Hovimäki Keisarin auringon alla

Sarjan toinen osa sijoittuu vuosille 1822-1833. Pääosassa seurataan kartanon Ullaa ja Carl-Magnusta sekä Sepän Esteriä. Kirjassa kerrotaan mm. Turun palosta. Sundeliukset menettävät lähes kaiken ja matkaavat Hovimäkeen. Carl-Magnus joutuu melkoiseen kiipeliin ja joutuu tekemään ratkaisun. Se kohtaus oli erittäin ahdistavaa luettavaa. En pitänyt yhtään koko tilanteesta. Loppujen lopuksi tuli sitten syvä sääli koko asiaa kohtaan. Erittäin taitavasti henkilökuvausta ja tilanteita kirjoitettu. Sai todella tuntemukset voimakkaasti kokemaan.

Hovimäkeen tulee uus pastori joka villitsee torppalaiset. Sepän Aaronkin joutuu mukaan siihen lahkoon. Aikansa sitä kesti ennen kuin Carl-Magnus puuttuu asiaan.

Ester pääsee isänsä sukua tapaamaan. Hänkin joutuu omia ratkaisuja tekemään.

Kirjan loppu sensijaan oli oikein mieleinen. Innolla seuraavaan osaan tartun ja jatkan.

Anna-Liisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia: Hovimäki Ruotsin vallan iltarusko

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 23. Kirjan nimessä on jokin maa

Vihon viimeinen Helmet-haasteen kohta. Pengoin omat hyllyt ja yhden lukemattoman löysin. Kokeilin, ei napannut. Lens pois. Sit uutta penkomista että eikö mulla muka yhtään sopivaa kirjaa. Kunnes muistin Hovimäet ja ka, heti ekassa osassa on Ruotsi. Joten tämän otin lukuun. Pidän valtavasti tästä kirjasarjasta.

Ekassa osassa eletään vuosissa 1798-1820. Etusisäkannessa on Lindhofin sekä Sundeliuksen sukupuut ja takasisäkannessa Sepän suku.

Hovimäessä vanha majuri kuolee. Eikä ole perillisiä lähellä. Niinpä nuori luutnantti perii Hovimäen. Raskaana olevan vaimonsa kanssa lähtevät matkaan Hovimäelle. Siinä eletään pitkä aika ja tietenkin kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Syntyy lapsia, kuolee ihmisiä. Soditaan ja eletään rauhassa. Lindhofit ja Sepän suku ovat läheisiä. Sundeliuksetkin yrittävät tukkia nokkansa kartanoon.

Oikein hyvää kuvausta ja pidän kovasti tarinasta. Tämä on niin elävästi kirjoitettu ja todella voimakas vaikutus. Ei voi itkulta välttyä. Eläytyy niin vahvasti tilanteisiin mukaan. Onnekasta rakkautta, riipaisevaa sydäntä särkevää surua. Kaikkea löytyy mitä tarina tarvitsee. Kirjan lopussa oli myös minkälaista Suomessa siihen aikaan. Nämä ovat opettavaisia. Historiaa voi lukea mielenkiintoisella tavalla. Paljon tehokkaampaa minulle tämä kuin tylsät tietokirjat.

Stephenie Meyer: Houkutus

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja

Vähän piti sovitella tähän kohtaan sopivaa kirjaa. Cityn jutussa oli mm. tämä. Ei mainintaa kuitenkaan että missä kielletty. No, kelpaa mulle. Halusin lukea tämän.

Bella muuttaa isänsä luo pikkukaupunkiin, jossa ei juurikaan aurinko paista. Bella tutustuu koulukavereihin vähitellen. Kiinnostuu Culleneista. Edward vaikuttaa kiehtovalta. Piakoin Bellalle selviää että Edward on vampyyri. Bella pääsee mukaan ihan toisenlaiseen maailmaan ja tietysti joutuu vaaraan. Luonnollisesti Bella ja Edward rakastuvat.

Ihana tarina. Siitä on aikaa kun olen tämän lukenut viimeksi. Elokuvan toki olen joku aika sit katsonut. Kirja oli nopea lukea ja jännittäviä tilanteita löyty. Ihanaa rakkautta ja ihastumista. Nuorille sopivaa ja miksei aikuisempaan makuunkin. Tämä ei ole raaka eikä väkivallalla mässäilyä.

Veera Vaahtera: Sopivasti sekaisin

Aijai miten herkullinen kirja. Pidin. Miljöökin mieleinen eli kirjasto. Matleena Riikonen on äiti, vaimo ja kirjastotoimen johtaja. Poukkoilee roolista toiseen. Välillä hänestä tuntuu että sekä koti että työpaikka on sama, joutuu muiden käytöstä ohjailemaan ja sietämään kaikenlaista. Kestokykykin tulee täyteen erotuomarina olemisesta kummassakin paikassa. Säästöhommatkin osuu Matleenalle ja hän tekee omanlaisen päätöksen. Sekös saa kuntalaiset suuttumaan ja Matleena joutuu melkoiseen myllerrykseen. Kaiken sotkun keskellä tuntuu vain hänen pomonsa, Juhani, olevan se ymmärtäväinen tukija.

Kirja oli hauska. Pidän erittäin paljon tästä tyylistä. Veti hyvin mukaan ja oli nopeaa lukea. Kiinnostava aihepiiri kaiken kaikkiaan. Tällä Vaahtera alter egolla Pauliina Vanhatalo kirjoittaa hyvin ja toivon todella että jatkaisi lisää tällä Vaahtera nimellä. Nämä kolahtaa minuun oikein hyvin ja voin suositella.

Tuija Lehtinen: Saimi ja Selma kesäkimara

Mukava taas lukea Saimin ja Selman seikkailuista. Tytöissä alkanut eroavaisuuksia löytyä yhä enemmän. Vaikka hetkeksi menikin sekaisin että kumpi oli kiinnostunut ja kenestä. Tytöillä loppuu 8. luokka. Rippikouluun meneminen. Selma odottaakin innolla rippileiriä. Saimi taas porhaltaa uudella maastopyörällä kallion rinteille. Osuukin tuurilla vielä maastopalon aikaan sinne.

Tanssiporukka sekä vaihto-oppilas Herbien runoryhmä yhdistää voimansa ja osallistuu runoviikon kilpailuun. Se oli kyllä hauskaa kuvailua.

Tytöt pääsevät kesätöihin enonsa kaupalle ulos myymään vihanneksia yms. Joni luistaa töistä taitavasti. Jääkin sitten rysän päältä kiinni. Jännätään suvussa Jonin sekä Mossun jatko-opintoja. Mossu löytänyt oman alansa. Työskentelee kahvilassa ja tekee erikoisia leivonnaisia siellä.

Saimi saakin sitten palautetta itsestään usiammalta taholta. Hellitä vähän. Saimi suorittaa, haluaa saada asiat tehtyä. Vasta matkalla Saimi ymmärsin vihdoinkin jotakin uutta.

Oikein kivoja nää kirjat. Eivät ole rankkaa luettavaa vaan sellaista kevyttä, hauskaa ja myös opettavaistakin. Pidän. Luen jatkossakin. Mielenkiinnolla odottelen minkälaista kehitystä tapahtuu Pirisen perheen elämässä.