Tuija Lehtinen: Väärä vainaja

Etsin kirjaston sivuilta ihan toista Lehtisen kirjaa varaukseen ja tämä osui silmään kans siellä. Ihmettelin tietenki että mikä mitä. Google laulamaan ja löytyhän sieltä. Lehtisen uusi aluevaltaus, eka dekkari. Tietysti piti varata.

Tästäkin erilaisia kommentteja lukenut, lähinnä negatiivisia. Tietysti mietitytti että onkohan tää nyt sit hyvä. Olihan tämä. Ihanaa olla taas ihan eri mieltä. Minä tykkäsin kovasti.

Erja Repo lopettanut pitkän poliisiuransa. Suunnitellut pitkää moottoripyöräreissua, mutta se saakin odottaa. Kun Erja siivoaa äitinsä kuolinpesää, niin samalla lapsuudenystävänsä tytär pyytää selvittämään edesmenneen kummitätinsä kuolemaa. Tytär on vakuuttunut että uurnassa on väärä vainaja. Missä on kummitäti ja kuka on haudattu hänen sijastaan? Mihin on hävinnyt kummitädin perintö. Erja kiinnostuu tapauksesta. Erja huomaa moneen kertaa miten vaikeaa poliisityö on ilman rikoslabraa sekä virkamerkkiä. Vanhoja tuttuja sotkeentuu juttuun mukaan.

Erja Repo, kivikasvoinen känkkäränkkä. Ajelee moottoripyörällä, rakastaa isoja palapelejä, Erjalla ei ole juurikaan ystäviä, mutta vihamiehiä sitäkin enemmän. Tutkimuksessa Erja saa avukseen vanhan poliisikollegan, ex-rikollisen sekä rikostoimittajan. Väärä vainaja on eka osa Erjan tutkimuksia -dekkarisarjassa, joten ex-poliisista ja hänen erikoisesta porukastaan kuullaan vielä. JAHUUUU!!!!!

Joten siis lisää on luvassa. Kivakivakiva! Mää ainakin tykkään. Tämä on taattua Lehtistä. Helppoa lukea ja sujuvaa tekstiä. Hahmot mitä mainioita ja hyvin kuvailtua. Aluksi ajattelin että Erja Repo on tylsä hahmo, änkyrä ja mitä kummaa tästä saa ees irti. Mut lukiessa hoksii Lehtisen taidon kuvailla ja saada lukija tempaistua mukaan. Onnistunut kertakaikkiaan. Nyt sitten innolla odottamaan lisää.

J.K. Rowling, John Tiffany & Jack Thorne: Harry Potter ja kirottu lapsi

Facebookissa osui joskus silmään että tämmöinen tulossa. Innostuin tietenkin että täytyy lukea. Vähä ristiriitaisin tuntein tartuin kirjaan kun sain tämän toissapäivänä haettua. Olin hoksinut että haukutaan tätä kirjaa yms. negatiivista. Tämä oli ihan eritavalla kirjoitettu. Näytelmämuotoon. Oli kyl tiedossakin tämä. Mut soo wat, minä tykkäsin silti. Ei näytelmän lukeminen ole uusi ja ennen kokematon asia. Toki tätä pohti lukiessa että mimmonen olisi ollut, jos olisi kirjoitettu normikirjan muotoon. Sillohan olis tullut monta osaa, koska tässä edettiin vauhdilla.

Harrylla ei ole koskaan ollut helppoa ja nytkin riittää vaikeuksia. Hän on taikaministeriön ylityöllistetty virkamies, aviomies ja 3 kouluikäisen lapsen isä. Samalla kun Harry kamppailee esiin pyrkivän menneisyytensä kanssa, hänen nuorin poikansa Albus joutuu ottamaan suvun henkisen taakan kantaakseen. Menneisyys ja nykyisyys sulautuu pahaenteisesti yhteen. Harry ja Albus oppivat että toisinaan pimeys nousee odottamattomista paikoista.

Hahmot kyllä oli kertakaikkisen loistavat. Ihastuin valtavasti tähän kirjaan. Aivan mahtava. Samalla avasi ymmärtämään noita aiempia Potter-kirjoja. Rakkaus ja ystävyys, miten valtavan suuri voima niillä on. Tämä tuli parissa päivässä ahmittua. Ei vain voinut lopettaa lukemista. Halusin tietää mitä seuraavasi tapahtuu, minne menevät ja mitä siitä seuraa.

Saa nähdä tuleeko tästäkin leffa sitten ja miten se tehdään. Ainakin yks Pottereihin liittyvä leffa on meneillään. Kiinnostaa tietenki sekin katsoa.

M.A. Meretvuo: Seksin ja uskonnon vaiettu historia

Facebookissa hoksinut muutaman kaverin tykkäävän Salakirjat sivusta. Aina samalla nähnyt muutamia kirjoja. Olinkin jutussa kaverin kanssa. En kyl enää muista mistä ihmeen aiheesta. Samalla hän kertoi hankkineensa kirjoja ja tunnistin ton Salakirjat ja sanoinkin että tuttuja kirjoja. Yhden niistä olin joskus lukenutkin. Tästä oli puhetta ja niinpä sit pinkaisin samantien kirjaston sivuille kattomaan onko siellä tätä. Olihan siellä. Aihe kiinnosti.

Kirja on tietopakkaus ja paljon tietoa sekä sulateltavaa. Hienosti tämä kirjailija johdannossa mainitseekin että tämä saattaa loukata joitakin lukijoita. Kirjan tarkoitus ei ole loukata, pilkata, ylistää tai ihannoida mitään tai ketään, joita kirjassa oli. Kirja saattaa herättää tunteita sekä puolesta että vastaan.

Muistan kyl skoleajoilta, luokkaa tai astetta en sentään muista, että opettaja sanoi, on 3 vaarallista aihetta mistä ei kannata kenen hyvänsä kanssa, varsinkaan tuntemattomien kanssa keskustella. Ne olivat: politiikka, uskonto ja seksi. Nämä aiheuttaa helposti riitoja, varsinkin jos ei ennestään tunne toista ja tiedä mitä hän kyseisistä aiheista ajattelee. Sen olen sisäistänyt. Mistään noista aiheista en ruukaa paljoa puhella. Politiikasta en tajua. Uskonnosta hieman puhelen mutta riippuen kenen kanssa. Seksi taas on tabu, joka hyvin henkilökohtainen asia, josta en ruukaa puhua.

Kirja oli monipuolinen ja laaja. Paljon erilaisia asioita. Jännä miten aikakauden kanssa asiat on muuttuneet. Myöskin se miten eri tavalla ihmiset ovat tulkinneet asioita. Jotkut tulkinnat olivat itselleni ihan käsittämättömiä.

Kirja ei välttämättä sovellu kaikille. Jos on voimakkaat mielipiteen jommasta kummasta aiheesta niin tämä varmasti herättää tuntemuksia. Minulla meni loppuosa tyyliin toisesta silmästä sisään ja toisesta ulos. Liikaa tietoa, liikaa käsiteltävää. Ei enempiä jaksanut keskittyä. Liian kiire myöskin kun tuota luettavaa on kertynyt. Tälläkin on kova kiire takaisin kirjastoon seuraavalle lukijalle. Uudet kirjat odottaa ja tuurilla kaikki olivat jatkoon varattuja että täytyy kiirehtää ja yrittää ehtiä ne lukia. Onneksi lukujumi hieman helpottanut.

Robert Galbraith: Käen kutsu

Lukujumi lisättynä valtava määrä varattuja kirjoja samaan aikaan. Melkoisen hapokas kausi menossa. Tämäkin piti kertaalleen uusia että ehti lukia. Joskus aiemmin yritin tätä lukee mut vastaava tilanne että liikaa kirjoja niin palautin lähes lukematta. Nyt sit onnistui lukee loppuun.

Robert Galbraith alias J.K. Rowling. Rowlingin salanimellä kirjoitettu dekkari. Siksikin kiinnosti tää lukee että mimmonen. Oikein hyvä kirja. Minusta tää oli hidaslukuinen. Toisaalta hyväkin, tarina kesti ja sai nauttia lukemisesta. Käänteisesti taas niin että riittääkö aika, pitääkö varata uudestaan jos siis on kirjaston kirja.

Kirjassa kaunis ja ongelmien piinaama mallityttö putoaa parvekkeelta. Kaikki vaikuttaa että se olis itsemurha. Veli epäilee asiaa ja palkkaa yksityisetsivä Cormoran Striken tutkimaan asiaa. Strike on Afganistanin sodan veteraani. Rampautunut sekä fyysisesti että henkisesti. Yrittää saada otetta elämäänsä. Tapaus tulee hänelle juuri sopivasti. Hän saa siitä toimeentulon. Mitä pitemmälle tutkimuksessa Strike pääsee sitä synkempää paljastuu ja joutuu suureen vaaraan itsekin.

Olen kyl helpottunut kun sain tän luettua. Jospa lukujumikin hellittäis. Onneksi tällä nimellä kirjoitettuja kirjoja on lisää. Mielenkiinnolla sit jossakin vaiheessa seuraavaan osaan. Ja toivottavasti on samoja henkilöitä. Pidin erityisesti sihteeri Robinistä, joka tuli Strikelle avuksi jonkun välityspalvelun kautta.

Gillian Andersson & Jeff Rovin: Liekkien näkijät

Tästäkin oli Dekkariryhmässä puhetta muutaman kerran kun nää Salaisten kansioiden näyttelijät ovat kirjoittaneet kirjan. Gillian Andersson näytteli Salaisissa kansioissa Dana Scullya. Kiinnosti tietenki lukia mimmonen kirja hältä tuli. Tämä siis on hänen esikoisteoksensa.

Lastenpsykiatri Caitlin O'Hara törmää outoon tapaukseen. Nuorella tytöllä on outoja oireita, painajaismaisia näkyjä, pakkoliikkeitä, outoa kielillä puhumista. Samanlaisia tapauksia löytyy ympäri maailmaa. Caitlin käy tapaamassa muitakin, joilla on samoja oireita. Pian hän huomaa joutuneensa keskelle yliluonnollisia tapahtumia.

Alussa merestä löytyy kivi, jossa on outoja kuvioita. Kivi varastetaan. Kirjaa lukiessa selviää minne se päättyy. Nuori tyttö on intialaisdiplomaatin tytär. Isänsä murhayrityksen jälkeen saa näitä outoja oireita. Caitlinin ystävä Ben on työssä diplomaatilla ja sen takia Caitlin kutsutaan mukaan. Caitlinilla on kuulovammainen lapsi ja he käyttävät viittomakieltä. Tämä oli minulle se juttu joka aiheutti kiinnostuksen että tää on luettava oli sit mimmonen oli. Diplomaattiperheen oma lääkäri on ihan eri linjoilla Caitlinin kanssa. Caitlin saa silti luvan hoitaa tyttöä. Pian hän kuuleekin muualla maailmassa samanlaisia tapauksia. Hän matkustaa tapaamaan heitä. Saakin sitten lisää tietoa. Loppua kohden kirja oli kiihkeä tempoinen ja tätä ei malttanut sitten enää laskea käsistä. Tuli loppuosuus vauhdilla luettua. Alku hieman nihkee mutta loppua kohden parani. Minusta pari irrallaan olevaa asiaa tässä, jonka juttua en ymmärtänyt. Mutta kaiken kaikkiaan mukava lukukokemus. Luen jatkossakin jos ilmestyy uusia kirjoja.

Mika Kähkönen: Pimeimmät tunnit

Osupa kirjastossa silmään tämä ja muistin aikaisemman Kähkösen kirjan josta pidin. Napasin matkaan. Mukavan ohut kirja.

Salla alkaa saada omituisia sähköposteja joltakin tuntemattomalta. Viestit ovat liian henkilökohtaisia ja uhkaavia, ettei niitä voi jättää huomioitta. Lähetysaikakin tuntuu osuvan ajankohtiin, jolloin Salla synnytti, erosi miehestään ja oli sairastua vakavasti. Häirikkö syyttää Sallaa jostakin anteeksiantamattomasta rikoksesta. Sallalle asia muuttuu pakkomielteeksi tutkia mistä on kysymys. Kuka ja miksi. Ovatko toistuvat painajaiset harmitonta unta vai mitä.

Olin kyl pihalla ku lumiukko tän suhteen. Omat ajatukset lukiessa siirtyi aina eteenpäin ajatellen mitä tässä on ja kuka mitä häh. Olin toistuvasti väärässä kun luin eteenpäin. Siksi kirja tuntui minusta sekavalta. En ymmärtänyt kirjaa. Vika siis minussa, ei kirjassa. Voihan tämä jollekki kolahtaa mut ehkä minulle väärään aikaan luettu kun en saanut tästä irti juuri mitään. Ehkä tämä täytyy lukea joskus toisena aikana uudestaan ja josko sit uppuais paremmin. Jännittävä tämä kyllä oli. Siinä on onnistuttu. Mielenkiintoinen loppu. Tämä täytyy lukea uudestaan joskus. Sit voi paremmin päästä sisään ja ymmärtää tämä.

Vaikka tämä nyt meni itseltä pipariksi niin aion siltikin Kähkösen kirjoja lainata kun sattuu osumaan silmään.

Arttu Tuominen: Murtumispiste

Ihastuin ikihyväksi Artun esikoisteokseen Muistilabyrintti ja innolla lähdin hakemaan tätä toista kirjaa. Kirjoja oli kyl ennestään mutta halusin tämän lukea ensin.

Pääkaupunkiseudulta Poriin oli tullut Veljeskunta, uusi rikollisjärjestö. Porissa riehuu myös raiskausten sarja, jossa kaikki ei tunnu olevan kohdillaan. Janne Rautakorpi on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle ja tilalle palkattu omalaatuinen ylikonstaapeli Ilari Strand. Koko Suomea ravisteleva julma rikos tapahtuu ja se tempaa Rautakorven mukaan tutkintaan kesken toipumisprosessin. Kirjassa seikkaillaan Porissa, Atlantin valtamerellä, aavikon kuumuudessa sekä Afrikassa.

Kirjassa on raakoja kohtauksia, jotka eivät sovellu herkemmille ihmisille. Onneksi ne tilanteet ovat nopeasti ohi ja kirjailija ei jäänyt mässäilemään niillä. Paljon mielenkiintoisia käänteitä ja tapahtumia. Eri tavalla kirjoitettu kirja. Tiedetään kuka syyllinen mihinkin. Yleensähän kirjan lopussa syylliset paljastuu. Tässä tiedettiin jo aikaisemmin. Mutta jäivätkö kiinni, mitä heille tapahtui. Kirjassa jäi paljon kohtia mitä kenties ratkeaa seuraavissa kirjoissa. Oikein innolla jään odottamaan seuraavaa kirjaa. Sainkin kuulla että 2 kirjaa tulee vielä tätä sarjaa.