Tätä kirjaa usiampi suositteli. Pitkä oli jono ennenku sain tän nokan alle. Innolla aloitin lukea. No....tuota.... tästä puuttu kirjan henki, joka tekisi tarinasta elävän. En päässyt kirjaan sisään. Kirja on kyllä hauska ja sai nauraa joitakin kohtia. Kiroilu oli häiritsevää ja erikoisempaa vanhalta ihmiseltä. Vaikka, tottakai, vanhuksetkin ovat erilaisia luonteeltaan ja käytökseltään. Siinä kyllä onnistuttu hyvin kirjoittamaan erilaisia hahmoja kirjaan. Jotkut tilanteet sai jopa suuttumaan että voi kauhistus oikeasti haloo hei! Siinä mielessä monitahoinen kirja. Tämä oli yllättävän nopealukuinenkin vielä. Minulla on taas lukuinto vähentynyt niin en silleen istu kokoajan lukemassa vaan teen muutakin.
Tarina kertoo Ulliksesta, jonka mies kuoli. Ullis on leski ja vihdoinkin vapaa. Lapset tietysti huolissaan äidistään ja järjestävät kaikkee kivaa äidin kontolle. Lopultahan Ullis sitten suuttuu kunnolla lapsilleen. Ullis ottaa yhteyttä aikaisempiin ystäviin ja tuttuihin. Uudistaa yhteyksiä ja viettää lesken elämää. Kohtaa uusia ihmisiäkin ja harrastaa kaikenlaista.
Kyllä tätä voi suositella vaikka en itse päässytkään tarinaan sisään. Jollekki toiselle tämä voi antaa paljon enemmän kuin mulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti