Maarit Sihvonen ja Sirpa Ahola-Laurila: Veden voimalla

Ei sovellu vapaana olevaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 4. lisää hyvinvointiasi, 6. monta kertojaa, 11. jonkin muun alan ammattilainen, 12. politiikka/politiikko, 15. harrastus/harrastetaan, 17. sinistä ja valkoista, 22. kuvitettu kirja, 25. kukaan ei kuole, 36. elämänkerta/muistelmateos, 39. ikääntyminen, 42. esikoisteos (Maarit Sihvosen kohdalla), 45. suomalainen nainen, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja

Tästä löytyykin paljon hyvää sanottavaa. Kirja on ohut, mutta silti mielestäni laajasti kerrottu. Tekstikin sopivan isoa ettei tarttenu tihrustaa mitä lukee. Kuvia mukavasti myös mukana, jossa oli myös silloisia lehti-juttuja.

Kirja kertoo Maarit Sihvosesta, joka on 50 vuotta harrastanut uintia. Kaiken alku oli kun Maarit sanoi "Makkosen setä, opeta mulle looria." Siitä tuleekin Maaritin lempinimi Loori.

Kirja kattaa Maaritin elämästä lapsuudesta nykyisyyteen. Uinti on ollut aina läsnä. Uinti olisi mahdollisesti joutunut katkolle mikäli vanhempien rankan avioeron seurauksena Maarit olisi joutunut väärään paikkaan. Onneksi hänellä oli elämässä sellainen aviopari joka halusi Maaritin kasvattaa. Näin ollen Maaritin uintiura jatkui. Hän on voittanut monia palkintoja. Täytyy tunnustaa, itselleni Maaritin nimi ei ole tuttu. Olen ollut siihen aikaan niin pieni että ei ole nimi jäänyt mieleen. Siksi olikin mukava lukea ja tutustua kirjan kautta Maaritiin kun ei ollut ennakko-odotuksia tai mitään muutakaan takaraivossa.

Sen sijaan muistan kyl nämä Tullit ja Skullit, että olivat tuttuja lyhenteitä. Mielenkiinnolla pistin merkille kuinka epäreilua ollut joskus kilpailuihin valinnat. Jos edustit väärää seuraa, et tule valituksi, oli tulos kuinka hyvä tahansa. Tämä on väärin. Kirjassakin Maaritista kerrottiin että on oikeudenmukainen ihminen ja ei hyväksy vääryyksiä.

Maarit toimi myös valmentajana. Kohtasi epämiellyttäviä tilanteita mm. takanapäin pahanpuhujia. Myös sellaisia jotka oli tehnyt väärin mutta eivät saaneet mitään rangaistusta siitä. Se oli minustakin väärin. En tykännyt yhtään sellaisesta. Sympatiat oli täysin Maaritin puolella.

Mielenkiintoisin osio oli tuosta talviuinnista ja avantouinnista sekä sen terveysvaikutuksista. Tämä oli tuttua asiaa osittain koska monet kaverini harrastavat tätä. Olen ollut siinä luulossa että terveydellisesti tämä ei sovi mulle. Mut tätä lukiessa ajatus kääntyi toisinpäin, EHKÄ tämä voi sopia mullekki. Tosin se pitää lekurilta varmistaa. Mut tunnen itseni ja tiedän että ei minusta ole siihen. Olen tätä nykyä pelkuri ja kauhea jännittäjä, että 4 seinän sisällä turvallista olla. Mutta jos joku muu sattuu harkitsemaan avantouintia, talviuintia, suosittelen sitä kyllä. Minusta tässä hyvin kuvattu terveysvaikutukset.

Politiikasta oli hieman myös. Maarit kuului joskus Vihreihiin mutta loikkasi sieltä Kokoomukseen. Vihreistä lyhyt kertomus oli kiinnostava. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, tämä kirjailijapari aikoo kirjoitella uuden kirjan liittyen tähän. Se täytyy ehdottomasti lukea. Minulle toi Kokoomus kalskahti pahalle kuten aina ennenkin. Minul on vain yks kokoomuslainen kaveri, mutta meitä yhdistää niin moni muu asia että hänen kokoomuslaisuus ja minun köyhyys on pieni kivi polulla. Mut joka tapauksessa kuitenkin Maarit on hienon uran tehnyt ja toivon todella että kirjoja sitten lisää, Vaikuttaa hyvältä kirjoittaja parilta tämä kaksikko. Muutakin mitä tästä kirjasta luin, sain hyvän kuvan Maaritista. Itse en häntä tunne, enkä tietääkseni ole tavannut. Sirpan sen sijaan tunnen ja pidän hänestä valtavasti.

Ei muuta kuin onnea kirjasta heille. Suosittelen tätä lämpimästi. Oikein hyvä kirja.

Paula Hawkins: Tummiin vesiin

Ei sovellu vapaana olevaan paikkaan Helmet-lukuhaasteessa.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 6. monta kertojaa, 17. kannessa sinistä ja valkoista, 23. käännöskirja, 24. selvitetään rikos, 40. eri kulttuuri, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. Vuoden 2017 uutuuskirja

Omistettu kaikille hankalille ihmisille. Eli siis minullekkin. Voisin vähällä vaivalla olla täysin mahdoton.

Pieni Beckfordin kaupunki, jossa joki on aina läsnä. Kaupungissa on paljon salaisuuksia. Joki on vaatinut uhreja, Hukkuneiden mutka. Sinne on hukkunut tai hukutettu hankalia naisia. Jotkut hypänneet itse, jotkut työnnetty sinne. Kirjan jokaisessa luvussa vaihdellen eri henkilöt kertovat tarinaa. Jotkut nykyajassa, jotkut muistelee menneisyyttä ja vielä kauempaa menneisyydestä, siihen aikaan kun oli noitavainoja. Naisiahan hukutettiin tyyliin jos kelluu, on noita, jos vajoaa, ei ollut noita.

Tarina alkaa lyhyellä kuvauksella Libbystä joka hukutettiin. Tuonnempana kirjassa tästä kerrotaan laajemmin. Alun lyhyen kuvauksen jälkeen tarina pääsee käyntiin. Sisarukset Nel ja Jules, heidän välit ovat katkenneet. Nel on yrittänyt soittaa Julesille, joka ei suostu vastaamaan puhelimeen eikä viesteihin. Pian sitten Jules saa viestin että Nel on kuollut. Kaikki sanoo että hypännyt itse. Jules joutuu matkustamaan Beckfordiin koska Nelillä on teini-ikäinen tytär Lena. Jules joutuu huolehtimaan hänestä. Samalla käsittelemään menneisyyttä. Sekä selvittämään mitä oli tapahtunut. Nellille oli pakkomielle tämä Hukkuneiden mutka ja naiset jotka sinne on hukutettu. Nel oli kirjoittamassa kirjaa Hukkuneiden mutkasta.

Jules käsitteli menneisyyttä. Hän oli siihen aikaan hyvin lihava. Nel oli laiha, kaunis. Jules raiskattiin teininä ja siitä seurasi väärinkäsitys Nellin kanssa. Nel ei tiennyt tapahtuneesta ja Jules luuli Nellin tietäneet. Nel pelasti Julesin hukkumasta. Jules koki että Nel yritti hukuttaa hänet mutta pelasti viime tingassa.

Lenan ystävä Katie on yks hukkuneista. Katiella oli suhde vanhempaan mieheen, opettajaansa. Opettaja oli löytänyt rehtorin kansliasta rannekorun. Se on Nellin. Lena yritti tappaa opettajansa mutta opettaja oli vahvempi ja kaappasi Lenan mukaansa. Lena saa sen rannekorun ja kuulee mistä se on löytynyt. Lena pakenee.

Poliisina toimiva Sean on lapsena nähnyt äitinsä hyppäävän jokeen. Vai oliko se oikea muisto. Seanilla oli ollut suhde Nelliin. Seanin isä Patrick oli ollut myös poliisi. Patrick oli väkivaltainen vaimoaan kohtaan. Patrick piti erittäin paljon Seanin vaimosta Helenistä. Helen on koulun rehtori. Helen sekä Patrick tiesi Seanin ja Nelin suhteesta. Pian sen paljastumisen jälkeen Nel hukkui. Hyppäsikö todella itse vai hukuttiko joku.

Minä pidin tästä kirjasta. Vaikka tällä hetkellä luen vähemmän niin silti kirja piti hyvin otteessaan. Normitilanteessa olisin saanut tästä paljon enemmän irti. Minä pidin myös siitä että joka luvussa joku kertoo tarinaa. Tämä sai erilaista näkökulmaa asioihin. Loppu kyllä huikea, viimeinen luku oli ällistyttävä. Oikeastaan olisin voinut arvatakki asian. Mahtavuutta.

Robin Cook: Äkkikuolema

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 33. Kirja kertoo Intiasta

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 6. monta kertojaa, 11. jonkun muun alan ammattilainen, 20. vammainen tai vakavasti sairas henkilö, 23. käännöskirja, 24. selvitetään rikos, 37. yli 20 teosta, 40. eri kulttuuri, 44. uskonto/uskonnollisuus ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Piti tuohon Intia-kohtaan löytää kirja niin muistin tämän tai no muistin ja muistin. En muistanut nimeä mut tarinasta osan ja kysyin ystävältäni, joka on viittä vaille kirjastotäti. Hän onneksi muisti nimen. Olihan mulla tämä kirja että lukuun. En muistanutkaan miten hyvin Cook kirjoittaa. Pidän kovasti hänen kirjoistaan. Sillähän olen kerännyt näitä jossa Laurie Montgomery ja Jack Stapleton.

Jennifer Hernandez on lääketieteen opiskelija ja hän on ajoissa paikalla odottamassa. CNN kanavalla kerrotaan hoitomatkailusta Intiaan ja samalla Jennifer kuulee televisiosta isoäitinsä kuolleen Intiassa. Isoäiti oli matkustanut Intiaan halvempaan leikkaukseen. Jennifer ei tiennyt asiasta mitään ennen kuin kuulu sen uutislähetyksestä. Hän sai isänsä kiinni ja kuuli sitten varmistuksen asiasta. Isänsä kanssa välit on huonot. Jennifer päätti matkustaa Intiaan selvittämään asiaa. Hän pyytää tapailemaansa Neiliä mukaan mutta Neil ei lähde ja Jennifer loukkaantuu. Intiassa Jenniferiä yritetään painostaa valitsemaan isoäidilleen joko palsamointi tai tuhkaus. Jennifer epäroi ja haluaa ruumiin avauksen. Mutta se ei olekkaan Intiassa helppoa. Jennifer soittaa Laurielle. Laurie ja Jack ovat lapsettomuushoidoissa ja juuri kriittisessä tilanteessa. Siltikin Laurie päättää että he tulevat Intiaan. Jennifer on tutustunut kahteen muuhun naiseen joiden miehet ovat myös kuolleet Intiassa leikkauksen jälkeen. Toiselle juuri Jennifer kertoi kuolemasta. Laurie lupasi perehtyä myös toiseen kuoleman tapaukseen.

Kirjan toisena kertojana onkin tämä "murhatiimi". Kieroutunut suunnitelma tämän hoitomatkailun pilaamiseksi. Tulokset ovat hyviä ja sen takia juuri pitää pilata. Ottaneet tietynlaisia hoitajia koulutukseen ja töihin ja sitten tekemään näitä murhia. Veena Chandra on yksi hoitajista. Hänellä on synkkä salaisuus. Sitä juuri käytetään houkuttimena Veena saamaan töihin. Veena on juuri se ensimmäinen tekijä joka tappoi Jenniferin isoäidin.

Jennifer joutuu kaikenlaisiin hankaluuksiin Intiassa. Hänet yritetään hiljentää siellä, yritetään tappaa. Viime tipassa Jennifer pelastuu. Usiampi osapuoli seuraa häntä. Neil lähtee Intiaan Jenniferin luo ja on paikalla kun Jenniferiä yritetään tappaa. Neil on aiemmin ollut Intiassa ja tuntee maan tapoja.

Laurie ja Jack saapuvat Intiaan ja heillä on samassa sairaalassa tapaaminen lapsettomuushoitoihin liittyen kun kriittinen hetki ja he tutustuvat paremmin lääkäriin. Keskustelevat asioista. Lääkäri kiinnostuu myös näistä kummallisista kuolemantapauksista ja päättää auttaa heitä. Lääkäri olisi aikoinaan ollu halunnut kuolinsyyntutkijaksi. Hänen avullaan Jack ja Laurie pääsevät varastamaan Jenniferin isoäidin ruumiin. Pääsevät lääkärin ystävän tiloihin tekemään ruumiinavauksen. Kun he yrittävät toisen uhrin ruumista hakea näytteet, ruumis onkin viety. Alkaa sitten matka pyhään paikkaan hakemaan näytteet ruumiista ja siellä on myös se 3. uhri.

Samaan aikaan Jennifer on siepattu. Viety sinne murhatiimin tiloihin. Jennifer onkin oikea sähikäinen ja pistää pahasti hanttiin. Paikalle sitten tulee Veena joka on aiemmin tavannut Jenniferin sairaalassa koska Veena hoiti isoäitiä. He keskustelevat ja Jennifer ei suostu kertomaan tietoa mitä he halusivat. Yön pimeydessä Veena päättää pelastaa Jenniferin. Luonnollisesti muut hoksii ja alkaa pakomatka. He pääsevät pakoon. Veena kertoo Jenniferille lapsuudestaan. Heillä onkin se tietty salaisuus yhteinen kokemus. Siksi ymmärtävät toisiaan. Veena myös tunnustaa Jenniferille tappaneensa hänen isoäitinsä.

Murhatiimi lähtee pakoreittiä pitkin ja joutuvat rajalla pysäytetyksi ja heidät pidätetään. Veena todistaa heitä vastaan. Veena pääsee Yhdysvaltoihin pois Intiasta.

Pidin tarinasta kovasti. Kirja oli jännittävä ja piti hyvin otteessaan. Intia on mielenkiintoinen maa. Minusta tuntuu että jokin toinen kirja oli samantyylinen Intiasta mutta en saa mieleeni mikä se oli. Muistin yhden kohtauksen ja se ei ollut tässä kirjassa. Siitä syystä mieleen tuli että on toinenkin samantapainen. Intiasta oli sen tapainen että 3 maailmaa kohtaa siellä. Vanha menneisyys, nykyaika ja tulevaisuus. Jotkut elää kuin entisaikaan, toiset nykyajassa ja tekniikka jokin sen tapainen oli kuin tulevaisuutta. Se ei ollu tässä kirjassa. Mut jossakin toisessa. Se oli jäänyt mieleen. No, ehkä joskus törmään uudestaan siihen tarinaan. Sen haluaisin kans lukea.

Katariina Vuori & Vesa Ranta (valokuvat): Lottovoittajien pöydässä

Ei varsinaisesti sovellu Helmet-lukuhaasteen vapaana oleviin kohtiin. Intia mainittu mutta en laita siihen.

Sopii kohtiin: 2. blogi, 6. monta kertojaa, 22. kuvitettu kirja, 25. kirja jossa kukaan ei kuole, 45. suomalainen nainen, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. vuoden 2017 uutuuskirja

Vuoden alussa hoksin kaverin mainostavan tätä kirjaa. Hänen tarina on mukana tässä kirjassa. Kiinnostuin ihan kaverin takia lukemaan tämän. Siitä alkoi pitkä odotus. Varasin tämän maaliskuussa ja sain käteen heinäkuussa. Pitkä oli odotus. Tälle on jatkovaraus että piakoin palauttamaan seuraavan lukuun. Kirja yllätti todellakin. Tämä oli erittäin hyvin kirjoitettu. Veti mukaansa ja piti otteessaan. Hyvin kykeni myötäelämään ihmisten kokemuksia. Tuntui tosi hyvältä että apua ovat saaneet. Kaverini tarina yllätti sillä en tiennyt hänestä sellaisia asioita. Paljon on jättänyt kertomatta kun ovat niin pahoja kokemuksia. Sen kyllä ymmärtää.

Kirja siis kertoo tarinoita köyhyysrajan takaa. Katariina Vuori toimii kirjoittajana ja Vesa Ranta on valokuvia ottanut. Facebookissa toimii monenlaisia apu-ryhmiä ja kirjassa on niistäkin kerrottu. Samoin kuin siitä mistä olen itsekin lukenut. Ryhmässä köyhät auttaa toisiaan, harvemmin varakkaampi auttaa. Kerrottiin asenteesta minkälaisia asenteita ihmisillä on köyhiin. "Hyvä antaa vähästäkin, paha ei paljostakaan anna" Sananlaskun muistin. Ei pitäs järkyttyä ihmisten asenteista kun ne oli tiedossa. Siltikin tuntui. Asenne köyhiin negatiivinen ja ajatellaan että oma vika. Tässä oli erään naisen blogista mainittu. Minulla kutkuttaa mennä katsomaan mitä se ihminen on haukkunut köyhiä ja vähävaraisia. En viitsi suututtaa itseäni lukemalla sellaista paskaa. No toki hänellä ja kaikilla muillakin on oikeus omiin mielipiteisiin.

Yksi tarina kosketti kovasti. Lottovoittaja "Anna". Hänen tarina kosketti. Hän on selvinnyt ja se on hienoa. Mielenkiintoista tosiaan että kun hän putosi varakkaasta elämästä köyhäksi, miten hänen silloiset toiset varakkaat kaverit ja "ystävät" suhtautuivat jatkossa häneen kun hänellä ei enää ollut rahaa, ei näkynyt "statussymboleja" yms.

Tuosta olen joskus kauan sitten ajatellutkin kun eräs tuttuni aina valitti rahapulasta, huonosta palkasta yms. Hän on hyvässä ammatissa ja palkka on hyvä, mutta sitten juuri nämä statuksen vuoksi olemiset ja menemiset. Jatkuvasti hienoissa ravintoloissa ja kahviloissa käyntiä. Kalliit harrastukset. Usein uusia merkkivaatteita, laukkuja, kenkiä. No mikäs ihme se on että rahat ei riitä jos sitä ylettömin määrin käyttää. Ymmärtäähän sen että jos ei lähde "ystävien" mukaan niin tippuu pois piireistä.

Mut joo, tämä tosiaan oli hyvä kirja. Ei yhtään sellainen tylsän tietokirjan tyylinen. Pitemminkin elävä, koskettava. Suosittelen kirjaa. Koskaanhan ei voi tietää kuka tippuu köyhyysrajan taa ja ketkä sieltä kykenee nousemaan. Elämä tuppaa olemaan arvaamatonta.

Terho Miettinen & Raija Pelli: Harhaanjohtajat

Ei sovellu vapaana oleviin Helmet-lukuhaasteen kohtiin.

Sopii kohtiin: 2. blogi. 6. monta kertojaa, 8. Suomen historia, 11. jonkun muun alan ammattilainen, 20. vammainen tai vakavasti sairas henkilö, 44. uskonto/uskonnollisuus, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. Vuoden 2017 uutuuskirja

Kiinnostuin tästä kirjasta kun hoksin että tällainen on tulossa. Kirja piti melko hyvin otteessaan. Oli paljon sellaisia seikkoja mistä en tiennyt. Esim. kauan sitten Suomessa olleita lahkoja. En ainakaan muista että olisin sellaisista lukenut. Ehkä koulussa ollut mutta ei ole jäänyt mieleen. Jossain vaiheessa tuntui jo pitkäveteiseltä ja syyllistävältä tämä kirja. Lähinnä tuli olotila jo että kaikki uskonnot ovat pahasta. Kyllä toki jotkut ihmiset silleen ajattelee, minunkin tuttupiirissä. Itse olen eri mieltä. En minä joidenkin mätien yksilöiden takia koko porukkaa leimaa.

Huomasin tässä kirjassa myös omaan elämään soveltuvia asioita. Niistä olisin halunnut lukea enemmän. Ehkä jossakin toisessa kirjassa olis kyseisestä aiheesta lisää. Pitänee etsiä ja katsoa joku kerta.
Yksi niistä mm. juuri toi helluntalaisten painostus yms. Meinasin mennä sekaisin kun aikoinaan muutaman kerran parikin eri helluntalaista sanoi että helluntalaisuus on ainoa oikea uskonto ja kaikki muut vie helvettiin. Tuntu kyl pahalta. Juttelin toisen helluntalaisen kanssa ja hän oli eri mieltä. Selitti asian hyvin ja rauhoitti mieltä. Vastaavaa muuta olen kuullut mm. naimisiin pakottamista. Vastaavia tässä kirjassa olikin.

Kyllä tätä voi suositella. Varsinkin sellaisille jotka ovat joutuneet seurakunnan, uskonnollisen lahkon tms. ahdistamaksi. Ja tietysti muille jotka ovat aiheesta kiinnostuneet.

Dan Brown: Kadonnut symboli

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 19. Yhdenpäivänromaani.

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 6. monta kertojaa, 20. vammainen/vakavasti sairas henkilö, 22. kuvitettu kirja, 23. käännöskirja, 24. selvitetään rikos, 26. Sukutarina, 39. ikääntyminen, 40. eri kulttuuri, 44. uskonto/uskonnollisuus ja 47. kahden haastekohdan kriteerit

Haastekohdassa oli yhdenpäivänromaani. Minä ja moni muu erheellisesti luulimme että tarkoittaa yhdessä päivässä luettu kirja. Mut se tarkoittaakin että kirjan tapahtumat sijoittuvat yhdelle päivälle. Löytyi monta vaihtoehtoa ja tämäkin. Muistankin ennen ku tää ilmesty, oli puhetta että tämä sijoittuu yhdelle päivälle. Oli kyllä hauska lukea. Pitkään tämä kestikin. Olen tämän joskus lukenut, mutta en muistanut juuri ollenkaan tapahtumia.

Professori Robert Langdon saa yllättäen kutsun vanhalta ystävältään Peter Solomonilta. Solomon on Langdonin oppi-isä. Langdon halutaan puhujaksi Washingtoniin. Kutsu tulee Solomonin avustajalta. Langdon suostuu. Eipä osaa arvatakkaan mihin päänsä pisti.

Solomon onkin siepattu ja sieppaaja vaatii Langdonia selvittämään ikiaikaisen salaisuuden. Sieppaaja tarvitsee juuri sen kadonneen sanan. Sieppaaja on kuin ihmishirviö, lähes kauttaaltaan tatuoitu kaikenlaisin kuvin. Yksi ainoa vapaa paikka ja siihen hän tarvitsee sen kadonneen sanan jonka aikoo tatuoida. Sitten hän on täydellinen.

Niinpä Langton kumppaneineen seikkailee ympäri pääkaupunkia etsien sitä kadonnutta symbolia. Pääkaupunki paljastuu mielenkiintoiseksi paikaksi jossa kaikenlaisia kätkettyjä puolia. Tunnettuja rakennuksia, maamerkkejä. Lopulta ne tuovat näkyviin sen kätketyn.

Tässä kirjassahan oli se mitä muistelin joskus lukeneeni. Solomonin sisar on tutkija. Hän on punninnut sielun painon. Sen muistin lukeneeni jostakin. Ilmeisesti juuri tästä kirjasta.

Timo Parvela - Kari Väänänen: Taivaan tulet

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja

Sopii myös kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 11. muun alan ammattilaisen kirja, 12. politiikka/politiikko, 17. kannessa sinistä ja valkoista, 20. vammainen tai vakavasti sairas henkilö, 24. selvitetään rikos, 37. yli 20 teosta, 38. mennään naimisiin, 39. ikääntyminen, 41. kannessa eläin, 42. esikoisteos, 45. suomalainen nainen ja 47. kahden haastekohdan kriteerit.

Hieman selitystä kohtiin 37 ja 42. Parvelalla on yli 20 teosta, mutta käsittääkseni Väänäsen esikoiskirja. 41. eläin, no oli siinä poliisin kuvassa leijona.

"Ja äkkiä koko taivaankaari paloi valaisten maanpeiton. Se oli kylmää valoa, joka ei tehnyt eroa hyvälle ja pahalle, ei köyhälle eikä rikkaalle. Kaikki se toi näkyviin, teot ja tekemättä jättämiset. Niin sai pohjoisen kansa taivaan tulet korvaukseksi auringosta, joka siltä oli viety. Taivaan tulet, sovituksen valkeat, ja niin maanpiiri sai rauhan"

"Lappilaiset sanovat, että net ovat kipinöitä. Kipinöitä, jokka tulee, kun repo pyyhkäisee hännällään tunturin kuvetta...."

Minä sitten niin rakastan tuota ensimmäistä. Se koskettaa. Sillä on vahvuutta ja vaikutusta. Ihana.

Olen kyllä todella iloinen että sarjasta tuli kirjaversiot. Tai kahdesta ensimmäisestä kaudesta. 3. ja 4. kauden kirjoja en ole bongannut. Jos niitä on, niin saa vinkata.

Rauni Väänänen palaa takaisin Kemijärvelle poliisiksi. Sopeutuminen ei olekkaan niin helppoa kuin luulisi. Työparikseen hän saa Aimo Peltoniemen. Raunilla on kehnotkot välit isänsä, Pekan kanssa. Tarina kertoo Kemijärven elämästä ja henkilöhahmoista. Iloista, suruista kaikkinensa. Oikein monipuolinen kirja. Tunteita herättävä.

Rauni Väänänen on keskeisin henkilö. Hän ystävystyy kaupungin johtaja Sinikka Strömin kanssa. Ystävyys saa pari kertaa säröjä. Mutta he onnistuvat korjaamaan välinsä vielä sen isomman särön jälkeen. Sekä Aimo että lääkäri Erkki Viherkoski ihastuvat Rauniin ja käyvät kamppailua Raunista. Rauni valitsee Erkin ja he saavat häänsä, jossa sit Aimo käy riehumassa. Rauni ja Erkki saavat mitä kauneimman häälahjan, mahtavat taivaan tulet joita ei koskaan aiemmin ole nähty.

Aimo Peltoniemi, Raunin työpari. Mitä mainioin tyyppi. Hauskaa huumoria vetävä. Ihastuu Rauniin mutta jää toiseksi. Ratkeaa ryyppäämään. Riehuu sitten häissä.

Erkki Viherkoski, terveyskeskus lääkäri. Ihastuu Rauniin, mutta on kiinni vielä kuolleessa vaimossaan. Erkillä on 2 lasta, Saana teini-ikäinen ja Oula, alle kouluikäinen. Erkki on omalla tavallaan hauska tyyppi. Välillä hömelön oloinen. Tosikko kala-asioissa, mm. kylmäketjusta, josta hän ruukaa jauhaa. Pettyy kun ei pääsekkään helikopterilääkäriksi. Käy sit päätä aukomassa Sinikalle, eikä tiennyt miten nappiin osuu sanoissaan. Lapset saavat Erkin heräämään että hänenkin täytyy elää. Hän sitten kosii Raunia, joka suostuu.

Sinikka Ström, kaupunginjohtaja. Hänellä on suhde Vesaan, joka on naimisissa tahollaan. Sinikka ystävystyy Raunin kanssa. Särö tulee kun Sinikka humalassa suutelee Raunia. He pääsee sen yli. Seuraava särö tapahtui kun Sinikan Sini-tytär katosi ja Raunin Pekka-isä oli löytänyt Sinin. Siitä kestikin pitkä tovi ennen kuin naiset saivat sovittua. Sinille Pekka oli aina sit Pekka-pappa. Sinikalle se oli kovin vaikea asia hyväksyä.

Pekka Väänänen, Raunin isä, entinen poliisipäällikkö. Pekalla on alkava dementia. Terveyskeskus on halunnut Pekan pakkohoitoon. Erkki yrittänyt saada Raunia allekirjoittamaan paperit. Rauni aina livistää tilanteesta. Rauni ei näe totuutta. Pekka ei tuntenut Raunia ja ampui suolapanoksen Raunin takamukseen. Siitä seurasi hervottomat naurut toisille. Pekka on sotkeutunut vääriin asioihin ja häntä uhkaillaan. Juuri kun Pekkaa oltiin noutamassa sairaalaan, Pekka pakeni omille teilleen, piilokämpille. Sinne hän Sinin pelasti. Lopulta Pekka saatiin hoitoon. Kyllä sai ihastella hoitajan kärsivällisyyttä kun Muurolasta alkoi matka Kemijärvelle Raunin häihin. Monta kertaa piti pysähtyä. Pekkaa pelotti. Lopulta he pääsevät Perävaaraan hääjuhliin. Rauni on ikionnellinen isän mukaan tulosta. Sinikin sai Pekka-papan taas tavata. Tällä kertaa Sinikka ei hermostunut.

Kauko ja Leena Junni, Kauko poliisipäällikkönä ja Leena pitää kursseja kansalaisopistossa. Lapseton pariskunta. Leena kertoikin lapsettomuudesta.

Vesa ja Kaisa Bessonoff. Vesa on kiinteistöjohtaja ja salasuhde Sinikan kanssa. Kaisa on psykologi. Heillä on poika, Isto. Sinin koulukaveri. Vesan ja Sinikan suhde päättyy sopivalla tavalla ilman draamaa.

Aatos ja Marika Launis. Aatos, tehtaanjohtaja. Marikalla on alkoholismia. Heillä riittää välillä draamaa. Marika ystävystyy Leenan kanssa ja Leenasta oiva tuki Marikalle kun hänet raiskattiin ja pahoinpideltiin.

Ja tietysti Lötjönen, Jetsu, Nilkki ja Röhkö, juoppokööri. Sarjassa ainakin Jetsu oli aivan ihana. Kirjassa ei niinkään tule esille.

Ja monia muita. Mielenkiintoisia hahmoja. Kirja kyllä piti hyvin otteesaan ja antaa sarjalle lisämaustetta. Lukiessa näkee mielessään sarjan tapahtumia ja henkilöitä. Ihan ikävä tätä sarjaa. Jospa joskus uusittaisiin. Muistin ja kun katsoin netistä tietoja niin samalla hoksin uudestaan. Väänänen ja toki kansa olisi halunnut jatkaa sarjaa, mutta Ylenanto suuressa "viisaudessaan" päätti olla välittämättä Väänäsestä ja kansasta ja lopettaa sarjan siihen 4. kauteen. Hympth!