Sopii kohtiin: 2. blogi, 5. liikutaan luonnossa, 15. harrastetaan/harrastus, 17. sinistä ja valkoista, 25. kukaan ei kuole, 26. sukutarina, 35. erisnimi, 37. yli 20 teosta, 45. suomalainen nainen, 47. kahden haastekohdan kriteerit ja 49. Vuoden 2017 uutuuskirja
Satuin voittamaan tämän kirjan Otavan kilpailussa. Sain kyllä paketissa tän sijasta toisen kirjan ja ihmeissäni kyselin perään ja olikin sekaannus tullut. Piti pikaisesti lukea tämä kun äiti haluaa kans lukea. Menee samalla matkaa nyt sit perille.
Nykyajan kartanoromantiikkaa ja aatelissukua. Kaksi oikukasta sisarta. Enemmän tosin Elsa tässä esillä. Elsa on lapsena ollut jo villikko. Lähtenyt omille teilleen aikuisena. Elää ihan askeettista elämää pienessä asunnossa ja käy töissä.
Elsa saakin runsaasti yhteydenottoja suvultaan. Serkkunsa on saanut päähänsä järjestää myös suvun mailla militantti-hommia. Naapuri ostanut erilaisia tankkeja. Niillä sitten päästä ajelemaan ja kaikenlaista muuta ohjelmaa. Suku sitten äänesti asiasta ja Elsan ääni oli se ratkaiseva. Hän hyväksyi serkkunsa ehdotuksen. Niinpä myös Elsa joutui mukaan tapahtumiin.
Erään kerran bilettämässä ollessa Elsa törmää hurmaavaan mieheen. Tuhannen taulan kännissä sit viettivät yhteisen yön. Aamulla miestä ei näkynyt mut sensijaan yöpöydällä oli jotakin mistä Elsa suuttui. Ja kuten arvata saattaa, Elsa tapaakin tämän miehen myöhemmin yllättävässä tilanteessa. Pääsee vielä myös kostamaan.
Tää on ihan viihteellinen ja hauska kirja. Lehtisen tyyliä kyllä. Minä pidän. Sen sijaan tässä oli perinteisen Lehtisen tyylin erilaisuutta. Ei tapahtunutkaan niin kuin yleensä on ollut. Sinänsä oikein virkistävää. Tää jätti silti asioita auki. Onkohan mahdollista että kirja saa jatkoa tuonnempana. Minä ainakin toivon niin. Olisi kyllä oikein mukavaa vielä lukea Sumulaakson kartanon porukasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti