perjantai 30. marraskuuta 2018

Leena Lehtolainen: Tappajan tyttöystävä ja muita rikoksia



Monta tarinaa ja jaettuna 3 osioon. Nopea lukuinen ja oikein hyvä. Kaikki ei mielestäni varsinaisia rikostarinoita ollut. Yhtä en oikein edes ymmärtänyt. Tuttuja hahmoja mukana mm. Maria Kallio, Taskinen, Pertti Ström ja Hilja Ilveskero. Monta muuta uutta tuttavuutta. Parasta tarinaa vaikea sanoa koska monet olivat hyviä.

Nimikkotarina kertoo kirjastotädistä, josta tuli tahtomattaan tappajan tyttöystävä. Mielen kierouksissaan tappaja ajatteli ystävällistä kirjastotätiä tyttöystäväkseen.

Lehtolaisen tarinat vetää hyvin puoleensa ja lukee mielellään. Varsinkin Maria Kallio kirjat. Hilja Ilveskeroon en niin hyvin ole tutustunut. Muistaakseni yhden kirjan lukenut mutta ei napannut kauheen hyvin. Tässä tarinassa oli ihan hyvä Ilveskeron tarinat, vaikka ei ole samaa viehätystä kuin Kalliossa.

Pidin kokonaisuudesta. Mukava lukea erilaisia tarinoita samassa paketissa. Jokaisella omanlaisensa vaikutus. Möykky tarinaan pystyi hieman samaistumaan ja olisin toivonut tarinan jatkuvan, että miten sitten kävi. Se oli hyvä. Rakkaudesta se hevonenkin raiskaa tuli mieleen Kiekkokaupunki kirja johon ihastuin. Metsänpeitto antoi ripauksen mystiikkaa. Jouluiset tarinat, Joulukinkkuvaras ja Kolme Joosefia kumpikin ihanan liikuttavia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti