tiistai 16. tammikuuta 2018

Pirjo Tuominen: Varjo vierellä käy

Helmet-lukuhaasteen kohtaan 17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa



Pohdin pitkään mihinkä kohtaan tämän laittais. Sopii kyl moneen kohtaan mut valitsin tämän koska tuntui vaikealta aiheelta. Kohtaan soveltuvuus on vanhustenhuolto. Se on epäkohta yhteiskunnassa. Siitä syystä tämä tuntui ahdistavalta lukea.

Pirjo Tuominen on paljon kirjoja kirjoittanut. Hyviä ovat. Tämä kirja kuuluu Mailis Sarka -sarjaan. Tässä kirjassa monia osioita, joissa Mailis on mukana. Kirjan alussa on henkilöistä luettelo ja pidin siitä. Pystyi tarkistaan kuka oli kukin. Tässä oli monta henkilöä mukana. Taitavasti kyllä kirjoitettu ja monipuolisesti.

Ahdistavin osio oli juuri tämä vanhustenhuolto. Mailis saa yhteydenoton vanhalta ystävältään Ollilta. Ollin vaimo oli kuollut vuosia sitten. Siinä oli hämäräperäistä. Kirjassa taannehtivasti kerrottiin silloisesta tilanteesta. Ollikin palkkaa lähihoitaja Elsan suositusten perusteella. Aavistamatta lainkaan kuka Elsa on. Jotakin tuttua hänessä on. Olli yllätti Elsan penkovan Ollin astiakaappia. Olli antaa samantien potkut Elsalle. Pikkuhiljaa Elsasta alkaa paljastua asioita ja saadaan selville missä kaikessa hän on ollut mukana. Myös Elsan lapsuudesta ja nuoruudesta oli pätkää mukana.

Myös taitavasti kirjoitettu hoitajienkin näkökulmasta. Raha raha raha, se se tärkein. Tärkeintä tuottaa voittoa omistajille, osakkaille. Väliäkös hällä jos hoitajat ja potilaat kärsii. Se se pyörittää tämän päivän maailmaa ja Suomea.

Vuorineuvos Wallasvuo palkkaa museoonsa johtajaa. Paikasta kamppailee kaksi ehdokasta. Mies yli-innokas persoona, joka puhua papattaa taukoamatta. Nainen, kultalusikka perseessä syntynyt bättre folk, ylpeä, joka jättää Mailiksen kokonaan huomioitta. Hoksii virheensä kun Wallasvuo kertoo että juuri Mailis istuu rahakirstun päällä valvomassa toimintaa sen aikaa kun Wallasvuo vaimoineen matkustaa. Nainen ihastuu mies-hakijaan ja yrittää vietellä tämän. Joutuu torjutuksi ja luonnollisesti loukkaantuu verisesti. Tuominen on osannu kyllä luoda hyvin tämän naishahmon. Äärimmäisen ärsyttävä tyyppi, mutta samalla ihana seurata hänen ensiaskeliaan rakkauden maailmaan.

Olen kyllä iloinen että sain luettua tämän. Vaikka tätä oli vaiheessa ahdistavaa luettavaa tuo vanhusten kohtalo. Nämä muut osiot pelasti paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti